Kannattavan vertikaaliviljelyn edellytykset

VERTIKA-hanke (LAB 2024) on Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ja Euroopan unionin osarahoittama hanke. Sen tavoitteena on edistää vertikaaliviljelyn käyttöä Suomessa välittämällä tietoa aiheesta.

Marraskuussa 2024 järjestettiin VERTIKA-hankkeen tiedonvälitystapahtumat Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Ne kokosivat yhteen asiantuntijoita, viljelijöitä ja yritysten kehittäjiä. Tapahtumissa keskityttiin liiketoimintaratkaisujen, energiatehokkuuden ja tuotannon optimointiin neljän asiantuntijan esittämänä.

Liiketoimintaratkaisut ja tehokkuus vertikaaliviljelyssä

Robert Jordasin puutarha, Robbes Lilla Trädgård, on vertikaaliviljelyn edelläkävijä Suomessa. Hän toi esiin vertikaaliviljelyn taloudelliset ja teknologiset haasteet. Teknologia, automaatio ja LED-valaistus mahdollistavat korkean tuotannon laadun ja tarkat kasvuolosuhteet, mutta investointikustannukset ovat edelleen merkittävä este monille viljelijöille. Jordas (2024) korosti, että yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä liiketoimintamallien kehittäminen ovat avainasemassa toiminnan kehittämisessä.

[Alt-teksti: mies pitää esitystä, taustalla näkyy kuva kasvihuoneista.] — Kuva 1. Robert Jordas kertomassa vertikaaliviljelyn mahdollisuuksista ja haasteista tiedonvälitystapahtumassa Lappeenrannassa 5.11.2024. (Kuva: Jyri Hänninen)

Titta Kotilainen (2024) Luonnonvarakeskus LUKEsta kuvasi, kuinka kasvihuonetuotannossa voidaan tehostaa energiankäyttöä valotuksen rytmittämisen avulla. Hänen mukaansa näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää tuotantokustannuksia ja parantaa viljelyn kannattavuutta. Koneoppimisen avulla on mahdollista analysoida kasvien reaktioita ympäristöön ja parantaa niiden suorituskykyä.

Kari Komulainen (Peuraniemen taimitarha) jakoi kokemuksiaan mansikoiden vertikaaliviljelystä. Koeoloissa mansikat sopeutuivat hyvin vertikaaliviljelyn olosuhteisiin, ja juurtuminen mikrotaimista oli selvästi nopeampaa kuin perinteisissä kasvihuoneissa (Komulainen 2024). Haasteena on, että valon riittämättömyys saattaa rajoittaa rönsytuottoa liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla. Vertikaaliviljelyn mahdollisuutena on, että kasvuolot ovat puhtaat ja helposti säädettävissä.

[Alt-teksti: suuria kasvihuoneita auringonpaisteessa.] — Kuva 2. Luonnonvarakeskuksen koetuotantoa Piikkiön tutkimuskasvihuoneissa. Vertikaaliviljelyn ja kasvihuonetuotannon yhdistäminen on usein tehokkain ratkaisu tuotannossa. (Kuva: Jyri Hänninen)

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Metropolia AMK:ta edustavan Jaakko Lehtosen (2024) esityksessä korostuivat kastelujärjestelmien ja automaation merkitys. Lehtonen toi esiin uusia kaupallisia innovaatioita, kuten talvimansikan viljelyn. Se voi avata täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Teknologiat tukevat ympäristöystävällisempää ruoantuotantoa.

Tapahtumat osoittivat, että vertikaaliviljelyllä voi olla tulevaisuutta kestävän ruoantuotannon rakentamisessa. Kannattavien tuotteiden ja teknologiaratkaisujen kehittäminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä kehittämistä, ja tämä työ on vasta alussa.

Kirjoittaja

Jyri Hänninen on liiketalouden lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii VERTIKA-hankkeessa (LAB 2024) projektipäällikkönä.

Lähteet

Jordas, R. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

Komulainen, K. 2024. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

Kotilainen, T. 2024. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.

LAB. 2024. VERTIKA. Vertikaaliviljelyllä omavaraisuutta ja runsasta liikearvoa liiketoimintaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vertikaaliviljelylla-omavaraisuutta-ja-runsasta-liikearvoa-liiketoimintaan

Lehtonen, J. 2024. Esitys tiedonvälitystapahtumassa. Lappeenranta 5.11.2024 ja Kouvola 12.11.2024.