Digitaidot ovat nykyajan opiskelu- ja työelämässä arkipäivää sekä kansalaisuuden perustaito, joka mahdollistaa aktiivisen toimimisen nykypäivän yhteiskunnassa (Neittaanmäki 2021.) Nuorten syrjäytymiseen liittyvässä keskustelussa on jo pitkään nostettu esiin huolta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ikätovereitaan heikommasta teknologiaosaamisesta ja digitaalisten palvelujen käyttöaktiivisuudesta. Heikompien digitaitojen vuoksi nämä nuoret ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta, mutta myös muilta digitalisoituvan yhteiskunnan keskeisiltä elämän alueilta. (Kaarakainen & Muhonen 2016.)
Lahden Diakonialaitoksen DIGI-pajassa vahvistetaan päijäthämäläisten alle 29-vuotiaiden nuorten digityöelämävalmiuksia ja digikansalaisuutta. Pajalla työskentely rakentuu nuorten pyörittämän verkkokaupan ympärille, joka mahdollistaa vaativienkin digitaitojen harjoittelua autenttisessa toimintaympäristössä. Työkokeilussa olevien nuoria valmennetaan kohti työ- tai koulutuspaikkaa yksilöllisen suunnitelman mukaan. (Lahden Diakonialaitos 2022, LAB 2022.)
Karppa ym. (2022a) toteuttivat teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojakson kehittämiskokeiluna DIGI-pajan nuorille toiminnallisen ja osallistavan etäohjaustuokion. Teemaksi valikoitui positiivisten tulevaisuusnäkymien vahvistaminen, jotta nuorilla olisi rohkeutta käyttää potentiaaliaan koulutukseen ja työelämään hakeutuessa. Ennakkotehtävänä ohjaustuokioon käytettiin tulevaisuuden muistelua (kts. esim. Innokylä 2022), jossa nuoret saivat visioivat omaa tulevaisuuttaan kymmenen vuoden päähän.
Aarrekartta visualisoi tulevaisuuden näkymiä
Toiminnallinen etäohjaustuokio digipajan nuorille järjestettiin Zoomin kautta hybriditoteutuksena, jossa osa osallistujista liittyi ohjaustuokioon lainakoneella DIGI-pajalta ja osa nuorista omasta kodistaan digilaitteella. Etäohjauksen toiminnallisessa osuudessa hyödynnettiin aarrekartta-työskentelyä (kts. Mayne 2021), josta kehittämiskokeilussa innovoitiin digitaalinen versio padlet-verkkoalustalle. (Karppa ym 2022b.)
![[Alt-teksti: Näkymä digitaaliselta alustalta. Otsikkona on Digitaalinen aarrekartta ja sen alla teksti: Tehtävä: Valitse mieluinen kuva ja merkitse se jotenkin. Tarjolla on kuvia muun muassa rahoja ja säästöpossu, siivousvälineitä, luontopolku, herätyskello, tietotekniikkaa ynnä muuta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/11/735_2022_Kehittamiskokeilussa-luotiin-digitaalinen-aarrekartta_2-1024x491.jpg)
Digitaalinen padlet-pohja sisälsi useita kategorioita ja paljon kuvia erilaisista tulevaisuuden haaveista, joista valitsemiensa mieleisten kuvien alle nuoret kirjoittivat omia ajatuksiaan yhteisesti käsitellystä aiheesta. Padlet-seinän visuaalisuus tuki vuorovaikutuksen rakentumista ohjaustuokiossa ja madalsi kynnystä osallistua yhteiseen keskusteluun verkossa. Työskentelyä tuki ohjaajien ennakkoluuloton asenne etäohjaukseen ja oma, avoin kokemusten jakaminen tehtävän edetessä. (Karppa ym 2022b.)
Tavoitteellisen sosiaalityön näkökulmasta ei ole oleellista, mitä teknologiaa käytetään, vaan miten teknologian käyttö tukee sosiaalityön tavoitteita sekä niiden toteutumista (Kairala 2018). Helppokäyttöinen padlet-alusta mahdollisti digitaitojen harjoittelun, mutta itse välinettä oleellisempaa oli harjaannuttaa nuorten sosiaalista toimintakykyä ja vuorovaikutustaitoja (Karppa ym. 2022b).
Kirjoittajat
Sanna Karppa, Kia Montonen, Jaana Paunamaa ja Sannamaari Raikaa ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.
Kati Ojala työskentelee lehtorina sosionomikoulutuksessa sekä opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.
Lähteet
Innokylä. 2022. Tulevaisuuden muistelu. Työkalu. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/tyokalut/tulevaisuuden-muistelu
janeb13. 2016. Tietokone, pc, työpaikalla. Pixabay. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tietokone-pc-ty%c3%b6paikalla-1185626/
Kaarakainen, M-T. & Muhonen, M. 2016. Koulutuksen ja digitalisaation reunamilla? Teoksessa: Pihlajaniemi, S. (toim.) Avoin tiede ja avoin koulutus? Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Opiskelijatutkimusverkosto. 6‒18. Viitattu 17.11.2022.
Kairala, M. 2018. Sosiaalityön teknologiaosaaminen. Teoksessa: Juvonen, T., Lindh, J., Pohjola, A. & Romakkaniemi, M. (toim.) 2018. Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Tallinna: UniPress. 211‒227. Viitattu 17.11.2022.
Karppa, S., Montonen, K., Paunamaa, J. & Raikaa, S. 2022a. Kehittämiskokeilusuunnitelma. Tekonologia- ja innovaatio- osaaminen -opintojakso. Sosionomikoulutus. LAB- ammattikorkeakoulu. Digipaja-hanke.
Karppa, S., Montonen, K., Paunamaa, J. & Raikaa, S. 2022b. Kehittämiskokeilun tulokset. Teknologia- ja innovaatio- osaaminen -opintojakson webinaari. 8.11.2022. Sosionomikoulutus. LAB-ammattikorkeakoulu.
Lahden Diakonialaitos. 2022. DIGI-paja. Nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen. Viitattu 22.9.2022. Saatavissa https://dila.fi/digi-paja-nuorten-digityoelamavalmiuksien-kehittaminen/
LAB. 2022. DIGI-paja ‒ nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen. Hanke. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/digi-paja-nuorten-digityoelamavalmiuksien-kehittaminen
Mayne, B. P. 2021. Goal mapping -menetelmä. Käytännön työkirja: Kuinka toteutat unelmasi. 2. uudistettu painos. Helsinki: Viisas Elämä.
