Nykypäivän työelämä edellyttää jatkuvaa oppimista ja tämä linkittyy vahvasti työntekijöiden osaamisen kehittämiseen (Rintala ym. 2018, 33–34). Osaamisella tarkoitetaan työelämässä yksilön tai tiimin tietoa ja toimintaa, joita työssä pärjääminen edellyttää. Lisäksi osaaminen edellyttää työntekijän kyvykkyyttä hallita työstä tulevia työn vaatimuksia sekä suotua näistä. (Hanhinen 2010, 141–142.) Esihenkilön rooli korostuu, kun puhutaan työntekijän osaamisen kehittämisestä ja työntekijän osaamisen kehittäminen edellyttää työntekijän osaamisen seurantaa. Kehityskeskustelut ovat otollinen paikka keskustella työntekijän osaamisesta. (Huttunen 2018, 230; Kupias ym. 2014.
Osaamisen kartoittaminen toimii lähtökohtana osaamisen johtamiselle
Työelämässä tapahtuva osaamisen kartoittaminen tulisi sisällyttää organisaation strategiaan (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020, 14). Organisaatiossa olevaa osaamista voidaan hyödyntää parhaiten, kun ollaan tietoisia siitä, mitä osaamista organisaatiossa tarvitaan. Tämän jälkeen on tärkeää kartoittaa työntekijöiden osaamista. Osaamista voidaan kartoittaa eri keinoin, kuten osaamiskartoitusten, osaamisen arviointien ja kehityskeskusteluiden avulla. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2024.) Osaamiskartoitusten yhdistäminen kehityskeskusteluihin nähdään selkeyttävän organisaatioiden osaamisen kehittämisen prosessia (Ollila 2006, 196). Osaamisen kartoittamisen avulla voidaan havaita vaihtelevuutta osaamisen tasossa. Osaamisen kartoittamisen avulla työntekijöiden osaamisen vahvistaminen osataan suunnata oikein. (Ahonen 2020, 83.)
Osaamiskortti osaamisen kehittämisen tukena
Kärkkäinen (2024) selvitti laadullisena soveltavana tutkimuksena tehdyssä YAMK-opinnäytetyössään, voidaanko osaamiskorttien käytöllä osana kehityskeskusteluprosessia parantaa työterveyshoitajien osaamisen kehittämisen prosessia yksityisessä terveyspalvelualan organisaatiossa. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kohdeorganisaation työelämäpalveluiden palvelupäällikköjä sekä hyödyntämällä kohdeorganisaation henkilöstöhallintajärjestelmään tallennettua osaamiskorttien koosteraportteja.
Soveltavan tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin, että osaamiskortin käytön haasteena on työntekijän vaikeus tunnistaa omaa osaamistaan. Työterveyshoitajien osaamisen tunnistaminen on tärkeää ja tähän tulee kiinnittää huomiota. Myös esihenkilöitä tulee tukea tunnistamaan työntekijöiden osaamista sekä osaamisen kehittämisen tarpeita. Tutkimuksen tarkastelun kohteena olevan osaamiskortin rakenteeseen olisi tulosten perusteella tarpeellista tehdä kohdennettuja muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi osaamiskortin vastausvaihtoehtojen asettaminen osaamisen kehittämisen näkökulmasta tärkeysjärjestykseen sekä kirjallisen perustelun kirjaamisen pakollisuus työntekijän arvioidessa sitä, mihin osa-alueeseen kaipaa lisää osaamista. (Kärkkäinen 2024.)
Kirjoittajat
Inka Kärkkäinen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijaksi (terveydenhoitaja YAMK). Hän työskentelee palvelupäällikkönä työterveyshuollossa ja on kiinnostunut kehittämään osaamisen kehittämisen prosessia.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Ahonen, O. 2020. Opiskelijan osaamisen arviointimittarin kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen monialaisessa kontekstissa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/21769/urn_isbn_978-952-61-3295-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2024. Osaamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://sotenavigaattori.fi/osaaminen-tulevaisuuden-tarpeisiin/
Hanhinen, T. 2010. Työelämäosaaminen: kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66674/978-951-44-8290-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Huttunen, T. 2018. Johdetaan yhdessä. Helsinki: Kauppakamari. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/johdetaan-yhdessa-2018#kohta:Johdetaan((20)yhdess((e4)
Kupias, P., Peltola, R. & Pirinen J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. Helsinki: Sanoma Pro. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/BAXBBXATEGDDC
Kärkkäinen, I. 2024. Työterveyshoitajan osaamisen kehittäminen osana kehityskeskusteluprosessia. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051713028
Ollila, S. 2006. Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisissa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Väitöskirja. Kuopion yliopisto, terveyshallinnon ja -talouden laitos. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/7778/isbn_952-476-129-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rintala, H., Postareff, L., Ryymin, E. 2018. Sitoudun, siis opin – Miten edistää jatkuvaa oppimista työssä? Työelämän tutkimus, 16 (4), 33–57. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/107998/77906
StartupStockPhotos. 2024. Bailey, E., Krakauer, J. Opiskelija, kirjoittamalla, näppäimistö. Pixabay. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/opiskelija-kirjoittamalla-849822/
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa. Viitattu 2.5.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162282/TEM_2020_28.pdf?sequence=1&isAllowed=y
