Kehitysmaasta älykkään elintapaohjauksen suunnannäyttäjäksi?

Suomi on kehitysmaa, kun vertaillaan 65 vuotta täyttäneiden toimintakykyä ja terveiden elinvuosien määrää muihin Pohjoismaihin. Vuoden 2015 tilastojen mukaan kaikista 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista lievästi toimintakykyrajoitteisia oli noin 36 %. Vastaava luku Ruotsissa ja Norjassa oli alle 15. Vakavasti toimintakykyrajoitteisten osuus kaikista 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli karkeasti 15 %. Vastaava luku Tanskassa oli noin 9, Ruotsissa ja Norjassa alle 7. (Nordic Statistics 2015.)

Siinä missä ruotsalaisilla, norjalaisilla ja islantilaisilla 65 vuotta täyttäneillä oli viisitoista tervettä elinvuotta, alkoi suomalaisten toimintakyky reistailla jo yhdeksän terveen elinvuoden jälkeen (OECD 2017).

Vuoden 2015 tilastojen mukaan edellä mainituissa maissa elinajanodote oli suurin piirtein sama (OECD 2017). Tämä tarkoittaa, että suomalaiset tarvitsevat verrokkimaita enemmän yhteiskunnalle kallista ulkopuolista tukea. Yhä useammassa tapauksessa ympärivuorokautisen hoidon piiriin ohjautumisen syynä on muistisairaus. Muistisairauksien hoito on kallista, sillä ne edellyttävät usein pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa (Halminen ym. 2018). 

Vuonna 2015 suomalaisten dementiakuolleisuus oli väkilukuun suhteutettuna EU-maiden korkein (Eurostat 2015). Ei siis ole yllättävää, että muistisairaudet ovat sydän- ja verisuonitautien ohella suomalaisten yleisin kuolinsyy (SVT 2019). Mainitut kansansairaudet ovat ennaltaehkäistävissä ja niiden taustalla voidaan tunnistaa samoja riski- ja suojatekijöitä. Riskitekijöitä ovat korkea verenpaine ja kolesteroli, ylipaino, tupakointi ja diabetes. Suojatekijöitä taas säännöllinen liikunta, terveellinen ravitsemus ja aktiivinen elämäntyyli. (THL 2020.)

Terveys- ja hyvinvointidata käyttöön ja käytäntöön elintapaohjauksessa

2000-luvun alkupuolen Kansallinen terveyshanke käynnisti tähän päivään asti kestäneen valtakunnallisesti johdetun terveyspalveluiden intensiivikehittämisen aikakauden. 2020-luvulle tultaessa ikääntyneiden ennaltaehkäisevistä palveluista vastaavat yksiköt ovat jokseenkin passiivisia säännöllisen palvelun ulkopuolella olevia eläköityneitä kuntalaisia kohtaan. Yksiköt eivät kykene kohdentamaan tukea niille, jotka ensivaiheen neuvonnasta ja elintapaohjauksesta potentiaalisesti eniten hyötyisivät. Kuntalaisen on vaikea korjata elintapojaan tilanteessa, jossa hyvinvointia ja terveyttä kuvaava tietopohja on puutteellinen.

Järjestelmälähtöisessä toimintamallissa on tyypillistä, että esimerkiksi ikäneuvoloihin kutsutaan kunnan etukäteen määrittämä yksi tai useampi ikäluokka, vaikkapa kaikki kotona asuvat 75-vuotiaat kuntalaiset, kuten Turussa (Turun kaupungin verkkosivut 2019). Tarvelähtöinen toimintamalli edellyttäisi kuntalaisen hyvinvointi- ja toimintakykytiedon hyödyntämistä seulovasti jo ennen neuvolakäyntiä. Kuvattu toimintamalli on käytössä yksittäisissä kunnissa ja niissäkin ratkaisut ovat kotikutoisia.

Ikä- ja seniorineuvolat, asiakas- ja palveluohjausyksiköt sekä perusterveydenhuolto ovat ratkaisevassa asemassa kansansairauksien ja kalliin ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ja kustannusten kasvun hillitsemisessä. Etulinjan yksiköt tarvitsevat moderneja ja käyttäjäystävällisiä digivälineitä elintapaohjauksen kohdentamiseen, tiedon esittämiseen ja jakamiseen sekä toimintamallien uudistamiseen.

Ihan ensimmäisenä 1.1.2023 toimintansa aloittaville hyvinvointialueille tarvitaan dynaamiset muutosta ja muutosvastarintaa pelkäämättömät ammattijohtajat, joiden ei välttämättä tarvitse tulla sote-toimialan sisältä.

Lähteet

Eurostat. 2015. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/main/data/database

Halminen, O., Koivuranta, P., Mikkola, T. 2018. Kuolemaa edeltävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö ja kustannukset. Kuntaliitto.

Nordic Statistics Database. 2015. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa:  https://www.nordicstatistics.org/

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2019. Kuolemansyyt 2019. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2019/ksyyt_2019_2020-12-14_kat_001_fi.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2020. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/muistisairauksien-riskitekijat

The Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). 2017. Life expectancy and healthy life expectancy at age 65 [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/health_glance-2017-74-en.pdf?expires=1638985350&id=id&accname=guest&checksum=2D8DC5C1A2DDE5832CF50184375A1A35

Turun kaupungin verkkosivut. 2019. 75-vuotiaat kutsutaan ikäkausitarkastukseen vuoden 2020 alusta. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://www.turku.fi/uutinen/2019-12-09_75-vuotiaat-kutsutaan-ikakausitarkastukseen-vuoden-2020-alusta

Kuvat

Kuva 1. Fotorech. 2020. Reche, D. Käynnissä, nainen, urheilija. Pixabay. [Viitattu 8.12.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4ynniss%c3%a4-nainen-rotu-urheilija-4782722/