Lasten ja nuorten toiminnalliset neurologiset oireet ovat yleistymässä. Toiminnallisilla oireilla viitataan psykologisiin stressitekijöihin liittyviin oireisiin, joita ei ole tuotettu tarkoituksenmukaisesti (Vataja 2015). Mikään tietty sairaus ei siis selitä oireita.
Toiminnalliseen oireiluun liittyvät ongelmat muodostavat jatkumon vaikeista häiriöistä jokapäiväisiin kipuihin; hoitamattomina oireet saattavat ajaa yksilön terveyspalveluiden suurkuluttajaksi (Erkolahti ym. 2011). Opinnäytetyössä perehdyttiin kasvuikäisten toiminnallisiin neurologisiin oireisiin. Toiminnallisiksi neurologisiksi oireiksi luetaan muun muassa päänsäryt, migreeni, dissosiaatiokohtaukset ja huimaus (Baslet & O’Neal 2018).
Opinnäytetyötä varten haastateltujen, lastenneurologian parissa työskentelevien ammattilaisten mukaan diagnoosi on yleistymässä. Toiminnallisten neurologisten oireiden hoitoon on syytä suunnata huomiota ja resursseja etenkin edellä mainitun taloudellisen aspektin puolesta, sillä kuntoutus on haastavaa ja ajan kanssa oireisto saattaa kroonistua (Erkolahti ym. 2011; Marttunen ym. 2021, 28).
Stressi kuormittaa sekä kehoa että mieltä
Toiminnallisen neurologisen oireilun taustalta saattaa löytyä esimerkiksi opiskeluun löytyviä paineita ja ylisuorittamista, psyykkisesti kuormittavia ihmissuhteita, koulukiusaamista, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta. Lisääntynyt koetun psyykkisen kuormittavuuden eli yksinkertaisesti sanottuna stressin määrä saattaa aiheuttaa hermoston ylivirittyneisyyttä, joka voidaan havaita toiminnallisina oireina. (Marttunen ym. 2021, 39.)
Lisäksi stressi voidaan havaita kehossa lihasten, jänteiden ja faskioiden lisääntyneenä jännityksenä, muuttuneina asentotottumuksina tai liikerajoituksina (Sandström 2010, 185–187; Luomajoki ym. 2020, 59–60).
Liikeharjoittelu osana kuntoutusta
Stressin vähentämisen suosituksiin kuuluvat muun muassa aktiivinen arki sekä erilaiset rentoutumismenetelmät (Sandström 2010, 188). Kireiltä tuntuvat lihakset ovat seurausta lihasten huonontuneesta verenkierrosta, minkä vuoksi aktiivinen liike on avainasemassa (Pihlman & Luomala 2016, 213 & 216; Luomajoki ym. 2020, 48–49).
Nykymaailmassa yleistyvää ”istuvan elämäntyylin” ilmiötä ajatellen, opinnäytetyöhön liittyen, suunniteltiin toiminnallisista neurologisista oireista kärsiville nuorille avaavia eli vartalon ojennussuuntaa harjoittavia liikkeitä sisältävä harjoitusohjelma.
Pihlmanin ja Luomalan (2018, 79, 82) mukaan dynaamiset liikeharjoitteet ovat liikkuvuuden parantamiseen tähtääviä harjoitteita, joissa pääosassa on aktiivinen liike. Harjoitteet, joissa keskitytään hengittämiseen, rauhalliseen tekemiseen sekä toistoihin, toimivat meditatiivisina liikkeinä, joilla on stressiä lievittävä ja sympaattisen hermoston aktivaatiota laskeva vaikutus. (Kauranen 2017, 525.) Oheiset kuvat ovat osasta opinnäytetyön videotuotokseen kuvatuista harjoituksista – ota itsellesi hetki aikaa ja kokeile!
Kirjoittajat
Miia Lipponen on perheenäitinä nuorten hyvinvointia tähdellisenä pitävä, pian valmistuva fysioterapeuttiopiskelija Kanta-Hämeestä. Hän on työskennellyt lähihoitajana ikäihmisten parissa, ja häntä kiinnostaa kuntouttavaan työotteeseen syventyminen.
Moona Marttunen on kesällä 2021 valmistuva 23-vuotias lahtelainen fysioterapeuttiopiskelija. Nuorta fysioterapeutin alkua kiehtoo ajatus aktiivisen arjen mahdollistamisesta ja asiakkaiden elämänlaadun parantamisesta.
Saija Vainio on hämeenlinnalainen fysioterapeuttiopiskelija, jolla on pitkä työkokemus kehitysvammaisten parissa työskentelystä.
Eija Viitala (TtM, fysioterapeutti) toimii lehtorina sekä tutkimus- ja kehittämishankkeissa LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointialalla Lahden kampuksella. Häntä kiinnostavat työhyvinvointi, monialainen kuntoutus ja asiakaslähtöisyys.
Lähteet
Baslet, G. & O’Neal M.A. 2018. Treatment for Patients With a Functional Neurological Disorder (Conversion Disorder): An Integrated Approach [viitattu 6.5.2021.] Saatavissa: https://ajp.psychiatryonline.org/doi/full/10.1176/appi.ajp.2017.17040450?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori%3Arid%3Acrossref.org&rfr_dat=cr_pub++0pubmed&
Erkolahti R., Sandberg S. & Ebeling S. 2011. Somatisointi ja somatoformiset häiriöt lapsilla ja nuorilla. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. [Viitattu 6.5.2021.] Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo99787
Kauranen, K. 2018. Fysioterapeutin käsikirja. 1.–2. painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Luomajoki, H., Koho, P., Ojala, T., Holopainen, R., Röning, T., Tarnanen, S., Takatalo, J., Kouri, J-P. 2020. Ammattilaisen kipukirja. VK-Kustannus Oy: Lahti.
Marttunen M., Lipponen, M. & Vainio, S. 2021. Hermoston tasapainoa tukeva liikeharjoittelu kasvuikäisten toiminnallisten neurologisten oireiden kuntoutuksessa. Opinnäytetyö. Videomateriaali PHKS:n lasten ja nuorten neurologian poliklinikan fysioterapia-asiakkaille. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 10.5.2021.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/494002
Pihlman, M. & Luomala, T. 2016. Faskia – terapian ja liikkeen näkökulmasta. Lahti: VK-Kustannus Oy.
Sandström, M. 2010. Psyyke ja aivotoiminta. Neurofysiologinen näkökulma. WSOYpro Oy: Helsinki. Vataja 2015. Konversio-oireet jäljittelevät usein neurologisia häiriöitä [viitattu 6.5.2021]. Teoksessa Soinila, S. & Kaste, M. (toim.) Neurologia. Saatavissa sähköisesti Terveyskirjasto Duodecim Oppiportin kautta osoitteesta oppiportti.fi.
