Suomessa kahvia kulutetaan maailman eniten – melkein yhdeksän kiloa paahdettua kahvia henkilöä kohden (Statista 2024). Kahvilat ovat keskeinen osa suomalaista kulttuuria, mutta miten pienet kahvilayritykset voivat menestyä yhä kiristyvässä kilpailussa? Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, mistä menestyksen avaimet löytyvät.
Ravitsemusala on kokenut viime vuosina vaikeita aikoja. Pelkästään Suomessa 938 ravitsemusalan yritystä lopetti toimintansa vuoden 2019 aikana. Koronaepidemia ja hintojen nousu nostivat lopettaneiden yritysten määrän jopa 1 259:ään vuonna 2023. (Tilastokeskus 2025.) Haasteellisessa ympäristössä on entistä tärkeämpää ymmärtää, millä keinoin yritys voi erottua kilpailijoista, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja kasvattaa tuottoja.
Heinolassa tilaa useille toimijoille
Kankaanpään (2025) opinnäytetyö tarkasteli Heinolan, alle 20 000 asukkaan pikkukaupungin, kahvilamarkkinoiden kilpailutilannetta kohdeyrityksen kautta. Heinolassa on kaupungin kokoon nähden runsaasti kahviloita. Joukossa on sekä ympärivuotisia että sesonkikahviloita. Kesäaikana kaupunki elävöityy kesäteatterinäytösten ja tapahtumien myötä, mikä tuo turisteja ja lisää asiakaspotentiaalia alueen kahviloille.
Kankaanpään (2025, 36) toteuttama kyselytutkimus osoittaa, että vaikka Heinolassa toimii kaupungin kokoon nähden paljon kahviloita, 71 % paikallisista pitää määrää sopivana. Markkinoilla näyttäisi siis asiakkaiden mielestä olevan tilaa usealle toimijalle, kunhan kukin löytää oman vahvuutensa ja kohderyhmänsä.
Heinolan kahvilamarkkinoiden erityispiirre on vahva sesonkiluonteisuus. Kesäaikana kaupunkiin saapuvat turistit ja tapahtumavieraat luovat kahviloille lisäkysyntää, mutta samalla vain kesäsesongin aikaan toimivat erikoiskahvilat lisäävät kilpailua. Ympärivuotiset kahvilat kohtaavat erityisen haasteen lämpimien kesäpäivien aikana, kun sesonkikahvilat houkuttelevat asiakkaita ulkoterasseilleen. (Kankaanpää 2025, 1.)
Alueen kahvilat ovat profiloituneet eri tavoin: osa painottaa perinteikkyyttä ja käsintehtyjä tuotteita, toiset keskittyvät nykyaikaisempaan ilmeeseen ja erikoiskahveihin. Kilpailutilanne on kuitenkin suhteellisen tasapainoinen, sillä eri kahvilat ovat keskenään riittävän erilaisia palvelemaan omia asiakasryhmiään. (Kankaanpää 2025, 28.)
Merkittävä tekijä markkinatilanteessa on myös keskustan muiden kivijalkaliikkeiden kehitys. Niiden väheneminen vaikuttaa suoraan asiakasvirtoihin ja sitä kautta kaikkien keskustassa toimivien kahviloiden asiakasmääriin. Toisaalta Heinolan keskeinen sijainti vilkkaan valtatie 4:n varrella tuo jatkuvasti ohikulkumatkustajia potentiaalisiksi asiakkaiksi.
Asiakkaiden tarpeet ja markkinoiden muutos
126 kyselyvastauksen perusteella kahvilan valinnassa Heinolassa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat tunnelma ja viihtyvyys (94 vastaajaa), sijainti (77 vastaajaa) sekä tuotevalikoima (77 vastaajaa). Yllättäen vain 34 vastaajaa piti hintatasoa tärkeimpien tekijöiden joukossa. (Kankaanpää 2025, 18–19.) Heinolassa asiakkaat ovat siis valmiita maksamaan laadusta ja hyvästä kokemuksesta.
Suurimmaksi kehityskohteeksi nousivat aukioloajat: 63 % vastaajista toivoi niiden parantamista erityisesti viikonloppuisin. Merkittävä löydös oli myös markkinoinnin kanavien selvä muutos: 74 % vastaajista saa tietoa kahviloista sosiaalisen median kautta, kun perinteinen sanomalehtimainonta tavoittaa vain murto-osan. Toisaalta niin sanotun puskaradion merkitys säilyy vahvana, sillä 59 % saa tietoa ystäviltään tai tuttaviltaan. (Kankaanpää 2025, 20–21.) Asiakastyytyväisyyden merkitys korostuu: tyytyväiset asiakkaat toimivat parhaana mainoksena.
Menestyvä kahvilaliiketoiminta pienkaupungissa vaatii tasapainottelua perinteisten arvojen ja nykyaikaisten toimintatapojen välillä. Asiakaslähtöisyys, vahva paikallinen identiteetti sekä tehokas digitaalinen markkinointi muodostavat perustan kestävälle liiketoiminnalle. Samalla on tärkeää ymmärtää, että pienkaupungissakin on mainiosti tilaa erilaisille kahvilayrityksille, kunhan kukin osaa profiloitua omanlaisekseen ja vastata asiakkaidensa tarpeisiin aidosti.
Kirjoittajat
Aleksi Kankaanpää on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Kankaanpää, A. 2025. Liiketoiminnan tarkastelu ja kehittäminen. Case: Eevan Herkut Oy. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutus. Lahti. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219445
lamanadesigner. 2022. Nataliya. Coffee, café, vacation, drink, table. Pixabay. Viitattu 31.5.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/coffee-caf%C3%A9-vacation-drink-table-7121939/
Statista. 2024. Coffee market in Finland – statistics & facts. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://www.statista.com/topics/8984/coffee-market-in-finland/
Tilastokeskus. 2025. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__aly/
