Työhyvinvoinnin strateginen johtaminen edistää organisaation tuloksellista toimintaa 

Työikäisten kansalaisten keskeinen elämänalue on työ. Toimeentulon lisäksi työ tuo yksilöille merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Työssä jaksaminen myös vaatii voimavaroja. Työhyvinvointi nähdään tuloksellisissa yrityksissä osana strategista johtamista. Työtyytyväisyys on kokonaisuus, joka vaikuttaa mm. työssä jaksamiseen, tuottavuuteen sekä sitoutumiseen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024).

Ilmiötä seurataan kansallisesti

Työtyytyväisyyttä on tutkittu paljon, ja se on kiinnostava aihe muun muassa siksi, että työtyytyväisyydellä on merkittävä vaikutus laaja-alaisesti ihmisten hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työterveyslaitos on tutkinut suomalaisten työhyvinvointia vuosina 2021 ja 2023 Miten Suomi voi -tutkimuksessaan. Tuoreimmat tulokset julkaistiin helmikuussa 2024. Selvitetty on henkilöiden kokemusta työn imusta, työssä tylsistymisen tunnetta, työuupumusta, työtyytyväisyyttä sekä työkykyä. Osallistuneet henkilöt olivat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. (Suutala ym. 2024)

Työhyvinvoinnin nykytila Suomessa

Hakanen & Kaltinen (2024) toteavat, että työhyvinvointi Suomessa on heikentynyt, mikä johtuu osin työn voimavarojen heikentymisestä. Henkilöstön sairaana työskentely on yleisempää kuin aikaisemmin, ja irtisanoutumista harkitaan useammin. Yhtiöissä muuttuva ikärakenne ja työntekijöiden sitoutuminen työnantajaan ovat murroksessa. Pitkät työsuhteet samalla työnantajalla ovat laskussa, mikä muodostaa yrityksille lisäkustannuksia mm. rekrytointi- ja koulutuskuluissa. Yksi syy muutokseen on työhyvinvoinnin heikkeneminen sekä pienentynyt työn imun tunne etenkin nuorten työntekijöiden keskuudessa. Näiden lisäksi laskua on työtyytyväisyydessä ja kasvua työssä tylsistymisessä, mikä voidaan nähdä negatiivisena tunteena työtyytyväisyyttä tarkastellessa. (Suutala ym. 2024)

Etenkin nuoremmat työntekijät kokevat tylsistymisen tunnetta työssään herkemmin kuin vanhemmat, ja he kokevat tärkeäksi mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä sekä arvostuksen tunteen. Ilman työn imua henkilöstö ei koe omistautumista tai uppoutumisen tunnetta työhönsä. (Helimäki 2024)

Etätyö vaatii uudenlaista johtamista

Yrityksillä on Covid-19-pandemian jälkeisenä aikana uudenlaiset johtamisen haasteet edessään. Etätyöt ovat yleistyneet, ja mahdollisuus etätyöhön koetaankin yhdeksi tärkeimmäksi kriteeriksi työpaikkaa etsittäessä. Samaan aikaan Työterveyslaitoksen (2024) tutkimuksessa on todettu etätyön olevan yhteydessä suurempaan työssä tylsistymiseen ja yksinäisyyteen. Työnantajien tasapainottelu henkilöstön työtyytyväisyyden ja työssä pidon suhteen on haaste mikä kuitenkin tulee saada kannattavasti ratkaistua. On tärkeää, että huomiota kiinnitetään sekä työn ja työpaikan kuormitustekijöiden hallintaan että työn voimavaratekijöiden vahvistamiseen ja lisäämiseen (Halonen ym. 2024).

Lähteet

Hakanen, J. & Kaltinen, J. Sairaana työskentely ja työpaikan vaihtoaikeet kasvussa. Työterveyslaitos. Tiedote 28.2.2024. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa: https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/sairaana-tyoskentely-ja-tyopaikan-vaihtoaikeet-kasvussa

Halonen, M. ym. 2024. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote-alalla. Työterveyslaitos. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla

Helimäki, J. 2024. Osallistamisen vaikutus työtyytyväisyyteen – Hanketutkimus Yritys X Oy:ssä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403275319

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Työhyvinvointi. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://stm.fi/tyohyvinvointi

Suutala, S., Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2024. Miten Suomi voi -tuloskooste. Työterveyslaitos 28.2.2024. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/file-download/download/public/7797

TungArt7. 2023. Lam, T. Liiketoimintaa, nainen, liikenainen. Pixabay. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/liiketoimintaa-nainen-liikenainen-8458541/