Traumainformoidussa lähestymistavassa kehitetään kansainvälisellä tasolla terveydenhoitoa, sosiaalipalveluita, koulutusta ja muita yhteiskunnan ja kulttuurin alueita traumatietouden pohjalta. Taustalla vaikuttavat 1990-luvulla alkaneet ACE-tutkimukset (adverse childhood experiences), joissa todettiin yhteys lapsuudenaikaisten haitallisten kokemusten, kuten psyykkisen tai fyysisen kaltoinkohtelun, ja myöhemmällä iällä ilmenevän sairastavuuden välillä. Lapsuudenaikaiset haitalliset kokemukset lisäävät tutkimusten mukaan niin mielenterveysongelmien kuin somaattisten sairauksien, kuten diabeteksen, riskiä. (Felitti 2002.)
Fysioterapiassa psyykkisten traumojen merkitys tiedostetaan etenkin psykofyysisessä fysioterapiassa, mutta laajemmasta traumainformoidun lähestymistavan soveltamisesta on alalla vähän tutkimusta.
Trauman pitkä varjo
Traumaattiset kokemukset vaikuttavat laajasti vireystilan säätelyyn ja voivat aiheuttaa kohonnutta psykofyysistä stressitilaa tai alivireyttä (Perry 2009). Traumaperäisellä kuormituksella on iso vaikutus elämänlaatuun, ja kynnys avun hakemiseen terveydenhoidon piiristä voi kasvaa (SAMSHA 2014, 9–19). Fysioterapiaankin hakeutuminen ja fyysisen harjoittelun toteuttaminen voi olla haastavaa, jos asiakkaalla on traumaperäisiä oireita.
Opinnäytetyössä (Tanni & Kuusela 2023) kartoitettiin, miten traumainformoitua lähestymistapaa voisi hyödyntää fysioterapiassa. Traumaan liittyvän teoriatiedon ja turvallisuuden kokemuksen huomioiminen olivat kirjallisuuskatsauksen mukaan yleisimmät traumainformoidun lähestymistavan sisällöt asiakkaiden ohjaamisessa (Tanni & Kuusela 2023). Traumainformoidussa asiakastyössä turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ja parasympaattista hermostoa aktivoivat harjoitukset auttavat asiakasta ja ammattilaista pysymään optimaalisen vireystilan alueella (Ranjbar & Erb 2019). Samalla ennalta ehkäistään uudelleen traumatisoitumista terveydenhuollon palvelujen piirissä (SAMSHA 2014, 9–10).
Traumainformoidussa lähestymistavassa ei ole kyse traumaspesifistä hoidosta, vaan koko organisaation asteittaisesta muuttamisesta tietoiseksi trauman vaikutuksista psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Työntekijöiden koulutuksella ja itsetuntemuksen vahvistamisella on tässä iso merkitys, sillä turvallinen ilmapiiri välittyy työntekijöiltä asiakkaille ja tukee kuntoutumista ja ihmisenä kasvamista. (Schulman & Menschner 2018, 1–5.)
Fysioterapian ja fyysisen kuntoutuksen yhteydessä traumainformoitua lähestymistapaa on tutkittu eniten henkilöillä, joilla on todettu traumaperäisen stressihäiriön oireita (Tanni & Kuusinen 2023). Tietoa olisi hyvä saada traumainformoidun lähestymistavan soveltamisesta laajemman fysioterapia-asiakaskunnan kuntoutukseen alkaen organisaatiotasolta. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat tässä avainasemassa. Fyysiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen turvallisuuden kokemukseen tähtäävästä kuntoutuksesta hyötyvät niin ammattilaiset kuin asiakkaatkin (Ranjbar & Erb 2019). Fysioterapeuteille traumainformoitu lähestymistapa voi antaa keinoja lisätä asiakkaan turvallisuuden ja läsnäolon kokemusta, millä saattaa olla myönteinen vaikutus niin asiakastyytyväisyyteen kuin terapian toteutukseen.
Kirjoittajat
Janika Tanni on viimeisen vuoden fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Aki Rintala toimii fysioterapian yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa ja LAB Fyysinen aktiivisuus & toimintakyky -tutkimustiimin vetäjänä.
Lähteet
Counselling. 2015. Ulrike Mai. Puinen hahmo, kiviä. Pixabay. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/puinen-hahmo-kivi%c3%a4-980784/
Felitti, V. 2002. The Relation Between Adverse Childhood Experiences and Adult Health: Turning Gold into Lead. The Department of Preventive Medicine at Kaiser Permanente in San Diego. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6220625/
Ranjbar, N. & Erb, M. 2019. Adverse Childhood Experiences and Trauma-Informed Care in Rehabilitation Clinical Practice. Archives of Rehabilitation Research and Clinical Translation. Nro 1 / 2019. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa rajoitetusti http://primo.lut.fi/lab
SAMSHA. 2014. Substance Abuse and Mental Health Services Administration. SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://ncsacw.acf.hhs.gov/userfiles/files/SAMHSA_Trauma.pdf
Schulman, M. & Menscher, C. Laying the Groundwork for Trauma-Informed Care 2018. Center for Health Care Strategies. Viitattu 20.4.2023. Saatavissa https://www.chcs.org/media/Laying-the-Groundwork-for-TIC_012418.pdf
Substance Abuse and Mental Health Services Administration 2014. SAMHSA’s Concept of Trauma and Guidance for a Trauma-Informed Approach. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://ncsacw.acf.hhs.gov/userfiles/files/SAMHSA_Trauma.pdf
Tanni, J. & Kuusela, S. 2023. Traumainformoitu lähestymistapa fysioterapeutin työssä. Kartoittava kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304215805
