Koirakaupan kohtuulliset kauppaehdot

Suomessa rekisteröidään vuosittain lähes 50 000 rotukoiraa. Maailmalla vallitsevan COVID-19-pandemian myötä koirien rekisteröintimäärät ovat kasvaneet, ja vuonna 2020 koiria rekisteröitiin Suomen Kennelliittoon 8,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. (Suomen Kennelliitto 2021.) Rekisteröityjen koirien lisäksi Suomessa syntyy tuhansia rekisteröimättömiä koiria. Koirakauppojen määrä vuosittain on suuri, eikä ristiriitatilanteilta voida välttyä.

Koiraharrastajien piireissä koirakaupan kauppaehdot on paljon puhuttu aihe. Usein myyjillä, eli kasvattajilla, voi olla kauppaehtoina koiran käyttäminen näyttelyssä, rodunomaisessa käyttökokeessa tai terveystarkastuksessa. Näiden avulla kasvattajat saavat tärkeää tietoa tekemistään jalostusvalinnoista ja tiedot auttavat tulevaisuuden jalostustyötä.

Varallisuusoikeuksien mukaan koira kuitenkin rinnastetaan irtaimeen esineeseen, eikä myyjällä ole omistusoikeuden siirtymisen jälkeen oikeutta lähtökohtaisesti velvoittaa ostajaa mihinkään.

Minkälaisista ehdoista voidaan sopia?

Suomessa vallitsee sekä sopimusvapauden että sopimuksen sitovuuden periaate. Periaatteiden mukaan jokaisella on oikeus päättää, kenen kanssa sopimuksia tekee, minkä sisältöisiä sopimuksia tekee ja missä muodossa sopimuksia tekee ja, että tehtyä sopimusta tulee noudattaa. (VirtuaaliLakimies a & b 2022.) Jokainen kennelnimen omaava kasvattaja on kuitenkin velvoitettu allekirjoittamaan Kennelliiton kasvattajasitoumuksen. Sitoumuksen allekirjoittaminen velvoittaa kasvattajaa käyttämään Kennelliiton laatimia vakiosopimuslomakkeita. (Kasvattajasitoumus 2011.)

Vakiosopimuslomakkeet uudistuivat 1.4.2021 vastaamaan voimassa olevia säännöksiä ja käytäntöjä. Uudessa sopimuspohjassa säilytettiin ohjeistus, etteivät lisäehdot saa muodostua kohtuuttomiksi.

Kauppaehdon kohtuuttomuutta arvioidaan huomioimalla sopimuksen sisältö, osapuolten asema, olosuhteet sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen sekä muut vastaavat seikat. Kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomiotta, mutta sopimus jää muilta osin voimaan. Jos sopimus ei tämän jälkeen ole kohtuullinen, voidaan sitä sovitella myös muilta osin. Äärimmäisissä tapauksissa sopimus voidaan määrätä jopa raukeamaan. (Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929, 36 §.)

Kuinka riitatilanteilta vältytään?

Koirakaupassa riitatilanteilta vältytään parhaiten, kun kaupan osapuolet tekevät kauppasopimuksen yhteisymmärryksessä ja molemmat ymmärtävät, mitä kauppaehdon täyttyminen vaatii. Asioista on hyvä keskustella perusteellisesti ennen lopullista päätöstä sopimuksen tekemisestä. Lisäehdot on suositeltavaa pitää yksinkertaisina ja selkeinä. Myyjän kannattaa pohtia myös mahdollisuutta esittää ehdot toiveina, koska lähtökohtaisesti toiveisiin suhtaudutaan positiivisemmin kuin vaatimuksiin. (Jaanu 2021.)

Lähteet

Jaanu, S. 2021. Koirakaupan kohtuulliset kauppaehdot. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. [Viitattu 10.1.2022]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201111178

Kasvattajasitoumus. 2011. Suomen Kennelliitto. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/kasvattajasitoumus-1

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228. Finlex. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228#L3P36

Suomen Kennelliitto. 2021. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/koronapandemia-lisasi-koiranpentujen-kysyntaa-kennelliitto-rekisteroi-lahes-49-000-koiraa-vuonna-2020

VirtuaaliLakimies a. Sopimuksen sitovuus. 2022. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa:  https://virtuallawyer.fondia.com/fi/articles/sopimuksen-sitovuus

VirtuaaliLakimies b. Yleistä sopimusvapaudesta. 2022. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://virtuallawyer.fondia.com/fi/articles/yleista-sopimusvapaudesta