LAB-ammattikorkeakoulun (LAB) toiminta on enenevässä määrin moninaista. Koulutusaloja löytyy liiketaloudesta, tekniikasta, sosiaali- ja terveysalalta, hotelli-, ravintola- ja matkailualalta sekä muotoilusta, kuvataiteesta ja visuaalisen viestinnän alalta. Tämän vuoksi organisaatiossamme on alojensa asiantuntijoita monelta alalta.
Liiketalouden alan osaajana olen päässyt työskentelemään oman osaamisalan lisäksi myös tekniikan alan sekä Muotoiluinstituutin eri projekteissa. Liiketalous taipuu moneksi, sillä jokaisella alalla yritystoiminnassa tarvitaan jonkinlaista liiketaloudellista näkökulmaa jo perustoiminnoissa.
Kokemukset monialaisesta yhteistyöstä
Tammikuusta 2020 maaliskuuhun 2021 työskentelin tekniikan alan Skaala-skaalautuvilla koulutusmalleilla lisäpotkua liiketoimintaan -hankkeessa mukana kehittämässä täydennyskoulutuksia pk-yrityksille. Hanke oli viiden korkeakoulun yhteinen, LABissa se toteutettiin Teknologia-yksikössä. Koulutukset olivat tekniikkapainotteisia lähes kaikissa osallistuvissa korkeakouluissa. Liiketalouden osaajana olin tuomassa koulutuksiin liiketalouden näkökulmaa – sitä miten korkeakouluyhteistyössä voidaan kehittää yhdessä moninaista koulutustarjontaa yritysten tarpeisiin. Kirjoitimme yhdessä käsikirjaa verkostomallisten koulutusten kehittäjille viiden korkeakoulun kesken.
Tällä hetkellä työskentelen muotoiluinstituutin liiketalouden vahvistuksena Design Venture Etelä-Karjala -ohjelmassa, jossa tavoitteemme on tuoda yritysten tietoon tapoja, joilla kehittää omaa liiketoimintaa muotoilun keinoin. Haluamme kohtauttaa muotoilun ammattilaisia ja yrityksiä paikallisesti – kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan palveluita voi myös ostaa toisilta paikallisilta yrittäjiltä. Tässä hankkeessa pyrin ”suomentamaan” yrityksille sitä mitä kaikkea muotoilu on vaatesuunnittelun lisäksi ja miksi ihmeessä yritysten kannattaisi miettiä muotoilua liiketoimintaansa kehittäessään.
Yhteistyötä on tutkittu monilla eri tieteenaloilla, ja ilmiönä yhteistyö on hyvin haastava ja monella tapaa ymmärretty. Tutkimuksissa yhteistyöllä on tarkoitettu esimerkiksi tiedon tai materiaalien jakamista, yhteisten tavoitteiden toteuttamista, yhdessä työskentelyä, konfliktin- tai ongelmanratkaisutapaa ja pitempään jatkuvaa vuorovaikutusta (Lewis 2006, 200).
Yhteistyössä osapuolten panos voi olla erilainen, kuitenkin kaikki siihen osallistuvat omalla panoksellaan. Ihmisten välinen vuorovaikutus luo yhteistyön. Vuorovaikutus on ihmisten välistä merkitysten luomista, jakamista, vaihtamista ja neuvottelua, joka luo, muokkaa ja ylläpitää yhteistyöprosessia (Keyton ym. 2008).
Kummankaan hankkeen muita työntekijöitä en ole tuntenut aiemmin, silti yhteistyö on sujunut ja molemmin puolin olemme saaneet laajennettua näkemyksiämme. Tämä auttaa myös tulevaisuuden yritysyhteistöissä, kun asiantuntijamme osaavat toimia monialaisesti. Monialaisen yhteistyön hyödyiksi näen opit mitkä saa toisen toimialan työskentelytavoista ja itse työnkuvasta, sekä tietysti laajemman verkostoitumisen. Siksi suosittelen kaikkia vierailemaan toisen alan hankkeissa, se avartaa kummasti näkökulmia myös omassa työssä.
Kirjoittaja
Minna Tynkkynen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta-yksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii erilaisissa rooleissa eri alojen hankkeissa.
Lähteet
Keyton, J., Ford, D. J. & Smith, F. I. 2008. A mesolevel communicative model of collaboration. Communication Theory 18, 376–406. Hoboken: Wiley.
Lewis, L. K. 2006. Collaborative interaction: Review of communication scholarship and a research agenda. Communication Yearbook 30, 197–247. New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates Publishers.
Linkit
Hiltunen, J. (toim.) 2021. Käsikirja verkostomallisten koulutusten kehittäjälle. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 137. [Viitattu 16.6.2021]. Saatavissa: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/julkaisuhaku/133/
Kuvat
Kuva 1. My Life Through A Lens. 2016. “Together, we create!” on brick wall. Unsplash. [Viitattu 16.6.2021]. Saatavissa: https://unsplash.com/photos/bq31L0jQAjU
