Tutkimustyön lähtökohtina ovat aiheeseen liittyvät keskeiset tutkimuskysymykset. Mitä halutaan tutkia? Miksi tätä asiakokonaisuutta tutkitaan? Millaisia tuloksia tutkimukselta odotetaan? Jotta tutkimustyö onnistuisi odotusten mukaisesti, on tärkeää pohtia työn alussa näitä kysymyksiä ja tehdä niiden perusteella tutkimussuunnitelma. (Visma Solutions Oy; Tietoarkisto 2021.)
Tutkimustyön haasteita
Tutkimustöiden suurimpia haasteita ovat aikataulutus, tarvittavien resurssien hankkiminen sekä tutkimusten aikana ilmenevät odottamattomat ongelmat. Uutena ihmisenä uudella alalla tutkimuksiin tarvittavien resurssien hankintaan vaaditaan sitkeyttä ja hyviä vuorovaikutustaitoja, jotta suunnitelmat saadaan toteutettua. Kun tarvittavat resurssit on hankittu, sovitussa aikataulussa pysyminen vaatii sinnikästä ja jopa piinaavalta tuntuvaa yhteydenpitoa. Tutkimusten toteuttaminen saattaa vaatia myös yllättäviä järjestelyitä esimerkiksi viranomaistahojen edellyttämänä. Nämä tutkimuksiin kuulumattomat ylimääräiset työt tuntuvat tutkimustyöprosessin aikana raskailta, mutta antavat samalla tärkeitä oppeja tulevaisuuteen. (Visma Solutions Oy; Tietoarkisto 2021.)
Esimerkki tutkimustyöstä
Tutkimusaiheesta riippuen vaaditaan myös ennakko-osaamista, koska kaikkea ei matkan varrella ehdi opettelemaan. Esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelma tarjoaa hyvän pohjan opinnäytetyönä tehtävälle tutkimusoppimiselle. Koulutuksen kautta hankittu tekninen osaaminen sekä kemian ja geologian tuntemus toimivat tarvittavana tietopohjana.
On tärkeää rajata tutkimukset oman osaamisen mukaan ja osata pyytää sekä vastaanottaa apua. Esimerkiksi opinnäytetyössä, ”Happamien sulfaattimaiden hapettuminen – reaktioihin vaikuttavat tekijät, tutkimusmenetelmät ja ympäristöriskien hallinta”, tutkittiin happamia sulfaattimaita pilottirakenteissa ja ruoppausmassan läjitysalueella. Teoriaan perehtyminen ja aiheeseen liittyvä koulutus ennen käytännön tutkimuksia valmistivat maasto- ja laboratoriotöihin sekä tulosten analysointiin. Työn toimeksiantajan tavoitteena oli saada tietoa happamien sulfaattimaiden hapettumisnopeudesta luonnon olosuhteissa. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011, 16-20; Ilonen 2021, 35-68; Ympäristöministeriö 2022, 10-11, 65-67, 86-90.)
Tutkimustyön mahdollisuudet
Tutkimustyön tekeminen tarjoaa tekijälleen mahdollisuuden omien vahvuuksien ja heikkouksien tarkasteluun, sekä itsensä kehittämiseen. Teoriassa opitun tiedon hyödyntäminen käytännössä auttaa asioiden sisäistämisessä ja tarjoaa huikeita ”Ahaa!”-elämyksiä. Tutkimustyössä ilmenneet yllättävät ongelmat voivat tuntua työn aikana uskottavuuteen vaikuttavilta tekijöiltä, joiden pohtiminen ja lopulta ratkaiseminen voi olla jopa uusien innovaatioiden lähde. Tulosten tulkinnan kannalta tärkeää on tuoda ilmi mahdolliset virhelähteet ja perustella omat havainnot, mikä saa edelleen pohtimaan aihetta syvemmin. Johtopäätöksiä tehdessä asiantuntija-apu on korvaamatonta, jotta vältytään analysoinnin mustavalkoisuudelta. Parhaimmillaan tutkimustyön kautta luodaan suhteita ja verkostoja useisiin organisaatioihin. Tutkimustyö kokonaisuudessaan on myös monipuolinen näyte omasta osaamisesta ja projektinhallinasta, maalin saavutettuaan työ palkitsee tekijänsä tuloksista huolimatta. (Visma Solutions Oy; Tietoarkisto 2021.)
Kirjoittajat
Emmi Ilonen opiskeliLAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa ja hän työskentelee tällä hetkellä Ramboll Finland Oy:ssä.
Mervi Pulkkinen toimii laboratoriovastaavana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikön analyysilaboratoriossa ja ohjasi Emmi Ilosen opinnäytetyötä.
Lähteet
Ilonen, E. 2021. Happamien sulfaattimaiden hapettuminen. Reaktioihin vaikuttavat tekijät, tutkimusmenetelmät ja ympäristöriskien hallinta. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021091117693
Maa- ja metsätalousministeriö. 2011. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/2011. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80350
Tietoarkisto. 2021. Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/
Visma Solutions Oy. Opas projektinhallintaan. Projektinhallinta-opas – näin teet projektinhallinnasta helppoa. Viitattu 27.10.2022. Saatavissa https://psa.visma.fi/materiaalit/opas-projektinhallinta/
Ympäristöministeriö. 2022. Happamien sulfaattimaiden kansallinen opas rakennushankkeisiin. Opas happamien sulfaattimaiden huomioimiseen ja vaikutusten hallintaan. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:3. Viitattu 24.10.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163782
