Organisaatioissa nojataan usein rationaalisiin johtamisoppeihin. Monimuotoisessa organisaatiotodellisuudessa kohdataan yhä useammin ongelmia, joiden ratkaisut eivät ole yksiselitteisiä. Miten kompleksisuusajattelu voi auttaa johtamaan laadukkaammin monimuotoisuuden ristiaallokossa?
Mitä on kompleksisuusajattelu?
Ilmiötä voidaan pitää kompleksisena, kun se koostuu monista toisiinsa kytkeytyvistä elementeistä. Ne voivat vuorovaikutuksessa synnyttää ennakoimattomia lopputuloksia eli emergenssejä ilman mitään näkyvää tai selkeää syytä (ks. kuvio 1). (Puustinen & Jalonen 2020, 24.) Kompleksisuusajattelussa jokainen organisaation toimija vaikuttaa toiminnallaan toisiin ihmisiin ja maailmaan, ja päin vastoin (Stacey 2011, 99). Organisaation moninaisuus ja hallitsemattomuus hyväksytään osana havaittua todellisuutta. Kompleksisuus ei siis kunnioita tarkasteltavan ilmiön palauttamista osiinsa. (Puustinen & Jalonen 2020, 16–18.)
Johtaminen kompleksisessa toimintaympäristössä
Ongelmien tunnistaminen johtamisessa on tärkeää. Keskeistä on kysyä, onko ongelma kesy, sotkuinen vai pirullinen. Kesyt ongelmat voidaan ratkaista selkeillä ohjeilla, sotkuisia ongelmia voidaan selkeyttää mallintamalla ja vaiheistamalla niitä, pirulliset ongelmat tulee kohdata (Raisio ym. 2018, 9, 38; Kuusisto-Ek 2020).
Ågrénin (2019), Karhumaan (2020) ja Sorvalin (2021) tutkimukset avaavat kompleksisuusajattelua johtajuuskontekstissa. Ågrén (2019) löysi tutkimuksessaan, että ongelmaan organisoituminen edellyttää yhteistä ymmärrystä ongelman luonteesta ja avointa kaikkiin suuntiin tapahtuvaa vuorovaikutusta organisaation läpi. Vastaavasti Karhumaa (2020) päätyi siihen, että johtajuusidentiteetin muodostumisessa korostuu vuorovaikutus. Sorvali (2021) havaitsi tutkielmassaan esimiehen näkyvän enemmän fasilitaattorina kuin ongelmien ratkaisijana.
Sorvalin tutkielmassa (2021) havaittiin kolme kompleksisuusajattelulle tunnusomaista piirrettä. Ensimmäinen piirre ilmentyi organisaation toimijoiden välisenä kytköksellisyytenä, joka tapahtuu esimiesten ja alaisten välisenä kommunikointina. (mm. Puustinen & Jalonen 2020, 26). Toinen piirre tunnistettiin emergenssinä, joka syntyy yhteisöllisyyden ja keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena, uskalluksena kokeilla ja tehdä muutoksia. Kolmas piirre kuvaa puolestaan sotkuisen ongelman määritelmää. Sotkuinen ongelma on syntynyt tilanteiden ja ilmiöiden välisistä kytköksistä muodostaen yksittäisten ongelmien sijaan pikemminkin ongelmavyyhtejä. Sotkuisten ongelmien käsittely edellyttää̈ monitieteisyyttä̈ ja rajojen rikkomista sekä huomion kiinnittämistä systeemin osien välisiin suhteisiin (Raisio ym. 2018, 29).
Nykymaailman kytköksellisyys haastaa modernin johtamisen. Modernissa johtamisessa voi hyödyntää kompleksisuuden periaatteiden tunnistamista ja asioiden moninäkökulmaisuuden hyväksymistä. (Kuusisto-Ek 2020.) Voidaan perustellusti todeta, että nykypäivän johtamisessa korostuu vuorovaikutuksen merkitys ja yhteen kietoutuneen kokonaisuuden hahmottaminen, mitkä luovat perustan kompleksisessa ympäristössä selviytymiseen.
Kirjoittajat
Laura-Karin Sorvali on LAB-ammattikorkeakoulun valmistuva tradenomiopiskelija, jonka opinnäytetyö Myynnin hybridijohtaminen kompleksisessa toimintaympäristössä on tarkastettu ja hyväksytty toukokuussa 2021.
Markus Kräkin on LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikön lehtori.
Lähteet
Karhumaa, P. 2020. Johtajuusidentiteetti kohtaa kompleksisuuden. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, sosiaali- ja terveyshallintotiede. Vaasa. [Viitattu 23.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052939714
Kuusisto-Ek, H. 2020. Kompleksisuus haastaa johtamisajatteluamme. Metropolia. Blogi. [Viitattu 24.4.2021.] Saatavissa: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/05/26/kompleksisuus-haastaa-johtamisajatteluamme/
Puustinen, A. & Jalonen, H. 2020. Kompleksisuusajattelu – ymmärtämistä edistävä lähestymistapa vai vanhaa viiniä uudessa pullossa? Teoksessa Raisio, H. & Vartiainen, P. (toim.) Johtaminen kompleksisessa maailmassa. 2. uudistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 15– 19, 24–25.
Raisio, H., Jalonen, H. & Uusikylä, P. 2018. Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma? Sitran selvityksiä 139. [Viitattu 24.3.2021.] Saatavissa: https://media.sitra.fi/2018/11/26102309/kesy-sotkuinen-vai-pirullinen-ongelma.pdf
Sorvali, L. 2021. Myynnin hybridijohtaminen kompleksisessa toimintaympäristössä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. [Viitattu 23.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105077608
Stacey, R. 2011. Strategic management and organisational dynamics. 6. Lontoo: Pearson.
Ågrén, E. 2019. Merivoimien organisoituminen kompleksisessa toimintaympäristössä. Diplomityö. Maanpuolustuskorkeakoulu, merisotalinja. Helsinki. [Viitattu 23.4.2021.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136022
Kuva
WikimediaCommons. 2013. Social Network Analysis Visualization. [Viitattu 25.4.2021.] Saatavissa: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Social_Network_Analysis_Visualization.png
