Konenäköä ja tekoälyä vesitornissa

Yksi Lab-ammattikorkeakoulun Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) kärkiteemoista on ihmislähtöisten digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen kehittäminen ihmisen hyvinvoinnin tueksi. LAb-ammattikorkeakoulussa toimivien konenäkö- ja tekoälyhankkeiden yhteisenä tavoitteena on teeman mukaisesti vahvistaa teknologiaan liittyvää osaamista, sekä kehittää ja aktivoida siihen liittyvää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla. Hankkeiden kautta pyritään rohkaisemaan Päijät-Hämeen alueella toimivia yrityksiä, sekä julkisen, että kolmannen sektorin toimijoita erilaisten teknologiasovellusten kokeiluihin ja käyttöön, lisäksi tuetaan paikallisia yrityksiä uusien liiketoimintamallien kehittämisessä. 

Kuva 1. ”Tekoäly ei keksi itselleen sovelluskohteita”. Kuva: Sami Makkula

Konenäkö ja tekoäly terveydenhuollossa 

Konenäkö näkee asioita, joita ihmissilmä ei välttämättä pysty havaitsemaan. Tekoäly puolestaan voi käsitellä dataa väsymättä ja poimia suuresta tietomäärästä yksityiskohtia huomattavalla tarkkuudella. Konenäköä ja tekoälyä ajatellaan tulevaisuuden terveydenhuollossa ihmisen teknologisina apulaisina, jotka auttavat päätöksen teossa ja tapahtumien ennakoinnissa, mutta eivät kuitenkaan tule täysin korvaamaan inhimillistä roolia (Jiang, F. et al. 2017). Ihmisen resurssia voidaan näin ollen teknologian avulla ohjata pois tehtävistä, joissa ihmisen osallisuus ei ole välttämättömyys ja joista kone voi suoriutua jopa tehokkaammin ja laadukkaammin. 

Vesitornista voi nähdä kauas 

Lahden kaupunkikuvaan kuuluu Vesitorni, joka kohoaa 109 metrin korkeuteen Vesijärven pinnasta mitattuna. Vesitornin huipulla on kokoustila, josta avautuu upea näkymä Lahden kaupunkiin ja lähialueille. Korkealla sijaitseva kokoustila oli juuri sopiva paikka konenäkö- ja tekoälyhankkeen yhteiselle työpajalle, jonka tarkoituksena oli löytää yhteistyömahdollisuuksia eri sosiaali-, terveys-, hyvinvointi- ja teknologia-alan asiantuntijoiden ja yritysten kesken. 

Työpaja rakennettiin siten, että, sosiaali- terveys- ja hyvinvointialan toimijoilla oli mahdollisuus tuoda mukanaan jokin jokapäiväiseen työhön liittyvä ongelma, haaste tai muuten vain asia, johon kaivattiin jonkinlaista teknologista ratkaisua, jota sitten voitiin yhdessä teknologiayritysten ja asiantuntijoiden kanssa lähteä ratkomaan rohkeasti katsomalla kauas eteenpäin. 

Kuva 2. Lahti vesitornista nähtynä. Kuva: Jukka Karjalainen

Työpajan näkymiä 

Työpajan aluksi annoimme puheenvuoron kahdelle paikalliselle teknologia-alan yritykselle, jotka kytkivät muut osallistujat päivän aiheeseen kertomalla yksityiskohtaisesti siitä, kuinka konenäkö näkee ja tekoäly ajattelee. Seuraavaksi jakauduimme ryhmiin, joissa oli eri alojen osaajia, sekä ryhmän toimintaa eteenpäin vievä konenäkö- tai tekoälyhankkeen asiantuntija. 

Ryhmien työskentelyn tuloksena saatiin aikaiseksi haasteita tai teknologiatarpeita kuusi kappaletta, joista neljä liittyi jollain tavalla kotiin vietäviin palveluihin ja siellä esiin tulleisiin arkipäivän tapahtumiin, kuten lääkehoitoon ja kotona asuvan henkilön terveydentilan muutosten ennakointiin. Lisäksi pohdimme yhdessä teknologista ratkaisua, jolla saadaan Padasjoen kunnan asukkaat harrastamaan enemmän terveysliikuntaa.  

Työpajassa sai alkunsa myös konenäköä ja tekoälyä hyödyntävä liikuntasovellus, jonka kehitystyössä on edetty pisteeseen, jossa sovelluksen ominaisuudet ja toiminnallisuudet on saatu luonnosteltua niin, että pian voidaan aloittaa prototyyppinä toimiva matkapuhelin sovelluksen koodaaminen.  

Kirjoittaja 

Jukka Karjalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatio-ohjaajana ja hankeasiantuntijana Konenäkö-hankkeessa. 

Lähteet 

Jiang, F et al. 2017. Artificial intelligence in healthcare: past, present and future. [Viitattu 9.10.2020]. Saatavissa:  https://svn.bmj.com/content/svnbmj/2/4/230.full.pdf 

Kuvat 

Kuva 1. Makkula, S. 2020. Julkaisematon. 

Kuva 2. Karjalainen, J. 2020. Julkaisematon.  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.