Vuonna 2019 SARS-CoV-2-virus alkoi levitä aiheuttaen maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian, johon on kuollut tähän päivään mennessä yli 7 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan vahvistettuja COVID-19-tartuntoja on raportoitu noin 775 miljoonaa kappaletta. (WHO 2024.) Akuutin taudin vakavuudesta riippumatta 10–20 %:lle kehittyy pitkäkestoisia COVID-oireita, jotka vaikuttavat merkittävästi toimintakykyyn sekä elämänlaatuun (WHO 2022).
Pitkäkestoinen COVID-19 on multisysteeminen elimellinen sairaus, josta on tehty satoja biolääketieteellisiä löydöksiä (Davis ym. 2023), ja erilaisia oireita on raportoitu yli 200 (WHO 2022). Tyypillisimpiä oireita ovat voimakas uupumus, hengenahdistus, aivosumu, sydämentykytykset, korkea syke sekä erilaiset neurologiset ja kognitiiviset oireet (CDC 2022).
Pitkäkestoista COVID-19:ää sairastavat heitteillä
Suomessa ei ole olemassa kansallisia hoito- ja kuntoutussuosituksia pitkäkestoista COVID-19:ää sairastaville, vaikka kansainvälisiä suosituksia on julkaistu yli 30. MOT:n tekemän selvityksen mukaan pitkäkestoiseen COVID-19:ään sairastuneet saavat monenkirjavaa hoitoa ja tukea, koska sairaus jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä voimakkaasti (Karppinen 2022). Lääkärit ovat erimielisiä siitä, onko kyseessä elimellinen, toiminnallinen vai psyykkinen sairaus, vaikka tutkimukset (Davis ym. 2023) ovat osoittaneet, että sairauden taustalla ovat biologiset mekanismit.
Pitkäkestoisessa COVID-19:ssä on poikkeavia piirteitä, jolloin tavanomaiset kuntoutusmenetelmät voivat olla jopa terveyttä heikentäviä tai vaarallisia. Tärkein huomioitava asia on PEM/PESE-oire. PEM/PESE tarkoittaa minkä tahansa aktiivisuuden jälkeistä suhteetonta voinnin huononemista tai oireiden pahenemista (Stussmann ym. 2020). Tällöin perinteinen nousujohteinen terapeuttinen harjoittelu voi pahimmillaan romahduttaa sairastuneen voinnin pysyvästi (World Physiotherapy 2021, 7).
Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat yhdenmukaisia ohjeita
LAB-ammattikorkeakoulussa kehitettiin fysioterapeuteille suunnattu opas pitkäkestoista COVID-19:ää sairastavien toimintakyvyn arviointiin, jota ohjaa ICF-luokitus. Arvioinnissa hyödynnetään oirekyselyitä sekä mittareita. Opas tehtiin yhteistyössä ME/CFS- ja long covid -ammattilaisten verkoston kanssa, ja se perustuu kansainvälisiin hoito- ja kuntoutussuosituksiin (HIQA 2022; NICE 2024; WHO 2023). Oppaasta voi olla hyötyä myös muille terveydenhuollon ammattilaisille.
![[Alt-teksti: kaavakuva, jonka osioita ovat muun muassa terveydentila, ruumiin rakenteet, ympäristötekijät ja suoritukset.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/306_2024_Korona-aika-ei-ole-ohi_2-1024x561.jpg)
Koska pitkäkestoinen COVID-19 aiheuttaa merkittävää työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun laskua (Davis ym. 2021; O’Mahony ym. 2022; Tak 2023), tulisi pitkäkestoisia oireita kokevien toimintakyky selvittää mahdollisimman nopeasti. Toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan kyky suorittaa normaalit päivittäiset toiminnot, perustarpeiden täyttyminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja henkilölle itselleen merkitykselliset asiat (Sarap ym. 2022). Toimintakyvyn arviointi ei saa lisätä oireita, vaan se tulee suhteuttaa sairauden vaikeusasteeseen (CDC 2024). Arvioinnin pohjana käytetään ICF-mallia, jossa huomioidaan henkilö yksilönä toimintaympäristössään.
Kirjoittajat
Saara Kaapro on LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksen fysioterapiaopiskelija, joka valmistuu kesällä 2024. Kaaprolla on omakohtaista kokemusta pitkäkestoisesta COVID-19:stä ja hän on käynyt ME/CFS- ja Long COVID -ammattilaisten verkoston järjestämissä koulutuksissa aiheeseen liittyen.
Anu Kaksonen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja OMT-fysioterapeuttina omassa yrityksessään, jossa kohtaa pitkäkestoisista covid-oireista kärsiviä asiakkaita.
Lähteet
CDC. 2022. Long COVID or Post-COVID Conditions. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://www.cdc.gov/coronavirus/2019-ncov/long-term-effects/index.html
CDC. 2024. Managing Post-Exertional Malaise (PEM) in ME/CFS. Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://www.cdc.gov/me-cfs/pdfs/interagency/Managing-PEM_508.pdf
Davis, H., Assaf, G., McCorkell, L., Wei, H., Low, R., Re’em, Y., Redfield, S., Austin, P & Akrami, A. 2021. Characterizing long COVID in an international cohort: 7 months of symptoms and their impact. National Library of Medicine. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8280690/
Davis, H., McCorkell, L., Vogel, J & Topol, E. 2023. Long COVID: major findings, mechanisms, and recommendations. Nature.com. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://www.nature.com/articles/s41579-022-00846-2
fernandozhiminaicela. 2020. Zhiminaicela, F. Koeputkeen, covid-19. Pixabay. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/koeputkeen-covid-19-naamio-5065426/
HIQA. 2022. International review of clinical guidelines and models of care for long COVID. Health Information and Quality Authority. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.hiqa.ie/sites/default/files/2022-12/Long-COVID-guidelines.pdf
Kaapro, S. & Mukala, E. 2024. Pitkäkestoista COVID-19:ää sairastavan toimintakyvyn arviointi – Opas oirekyselyistä ja mittareista fysioterapeuteille. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, fysioterapia. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/820547/Kaapro_Mukala.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Karppinen, K. 2022. Jo yli 21 000 suomalaista on saanut long covid -diagnoosin – moni pitkäkestoiseen koronaan sairastunut jää vaille riittävää tukea ja hoitoa. Yle. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20007043
NICE. 2024. COVID-19 rapid guideline: managing the long-term effects of COVID-19. National Institute of Health and Care Excellence. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://www.nice.org.uk/guidance/ng188
O´Mahony, L., Buwalda, T., Blair, M., Forde, B., Lunjani, N., Ambikan, A., Neogi, U., Barret, B., Geary, E., O´Connor, N., Dineen, J., Clarce, G., Kelleher, E., Horgan, M., Jackson, A & Sadlier, C. 2022. Impact of Long COVID on health and quality of life. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://hrbopenresearch.org/articles/5-31#ref-35
Sarap, R., Shinde, M., Mahajan, P & Saini, V. 2022. Evaluation of Quality of Life, Fatigue Severity and Functional Status in Post Covid-19 Patients – Cross-Over Longitudinal Study. International Journal of Health Sciences and Research. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://www.ijhsr.org/IJHSR_Vol.12_Issue.9_Sep2022/IJHSR07.pdf
Stussmann, B., Williams, A., Snow, J., Gavin, A., Scott, R., Nath, A & Walitt, B. 2020. Characterization of Post–exertional Malaise in Patients With Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome. National Library of Medicine. National Center for Biotechnology Information. Viitattu 23.2.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7530890/
Tak, C. 2023. The health impact of long COVID: a cross-sectional examination of healthrelated quality of life, disability, and health status among individuals with self-reported postacute sequelae of SARS CoV-2 infection at various points of recovery. SpringerOpen. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://jpro.springeropen.com/articles/10.1186/s41687-023-00572-0
WHO. 2022. Post COVID-19 condition (Long COVID). Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://www.who.int/europe/news-room/fact-sheets/item/post-covid-19-condition
WHO. 2023. Clinical management of COVID-19: Living guideline. 18 August 2023. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/372288/WHO-2019-nCoV-clinical-2023.2-eng.pdf?sequence=1
WHO. 2024. WHO COVID-19 dashboard. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://data.who.int/dashboards/covid19/deaths?n=c
World Physiotherapy. 2021. World Physiotherapy Response to COVID-19. Briefing Paper 9. Safe rehabilitation approaches for people living with long COVID: Physical activity and exercise. Viitattu 27.2.2024. Saatavissa https://world.physio/sites/default/files/2021-06/Briefing-Paper-9-Long-Covid-FINAL.pdf
