Seksuaalisuus on yksilön henkilökohtainen kokemus. Kokemukseen seksuaalisuudesta vaikuttavat muun muassa uskonto, kulttuuri, kotikasvatus, lait ja mahdolliset lääketieteelliset toimenpiteet. Seksuaalisuus on jatkuvasti muuttuva sekä muovautuva asia yksilön elämässä. Seksin ajatellaan taas olevan tunteita, ajatuksia sekä toimintaa, jonka tarkoitus on tuoda itselleen tai toiselle seksuaalista mielihyvää. (Väestöliitto 2025.)
Laadukas seksuaalikasvatus on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Lasten ja nuorten seksuaalisuus voi olla useille vieras, jopa pelottava aihe. On tärkeää, että kouluterveydenhoitajat tekevät omalta osaltaan aiheesta helpommin lähestyttävää. (Tiihonen 2025, 16.)
Mitä on seksuaalikasvatus?
Seksuaalikasvatuksen tarkoitus on auttaa lapsia ja nuoria löytämään taitoja sekä keinoja, joiden avulla he voivat itse päättää omasta seksuaalisuudestaan eri kehityksen vaiheissa (Oinonen & Susineva 2019, 10). Jokaisella lapsella sekä nuorella on oikeus saada laadukasta seksuaalikasvatusta, joka perustuu tutkittuun tietoon. (Hakola 2022.)
Seksuaalikasvatuksen voidaan ajatella olevan virallista sekä epävirallista. Virallisen seksuaalikasvatuksen, jota myös kouluterveydenhoitajat antavat lapsille ja nuorille, tulee olla suunniteltua, perusteltua, viralliseen tietoon perustuvaa ja ohjattua toimintaa. (Hakola 2022.) Tärkeä osa ammattilaisen antamaa seksuaalikasvatusta on myös nuorten kysymyksiin vastaaminen. Terveydenhoitaja on seksuaalikasvattajana neutraali osapuoli, ja hänen näkemyksensä perustuvat tutkittuun tietoon. (Tiihonen 2025.)
Seksuaalikasvatuksen tukena voidaan käyttää seksuaalisuuden portaita. Mallin kautta voidaan opettaa seksuaalisuuden kehitystä. Mallissa on 11 porrasta, jotka kuvaavat valmiuksien tasoa eli sisäistä, ikään liittyvää ja portaittaista muutosta. Seksuaalisuuden portaiden tarkoitus on tukea ymmärrystä siitä, missä vaiheessa seksuaalisuuden kehitystä lapsi tai nuori on. (Väestöliitto 2025.)
Turvataidot
On tärkeä huomioida, että seksuaalisuuden kehittyessä lapsella ja nuorella on oikeus ihastua ja tuntea seksuaalista vetovoimaa aikuista kohtaan. Aikuisen tulee kuitenkin rajata tämä, eikä aikuinen saa suostua nuoren seksuaalisiin ehdotuksiin. Suojaikärajasta on säädetty lailla, jonka mukaan täysi-ikäinen syyllistyy lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön osallistuessaan seksuaalisiksi miellettäviin tekoihin alle 16-vuotiaan kanssa. On huomioitava, että suojaikäraja on voimassa 18 vuoden ikään saakka, jos aikuinen on auktoriteettiasemassa nuoreen. Auktoriteettiasemassa oleviksi aikuisiksi katsotaan opettajat, harrastusohjaajat, valmentajat, nuorisotyöntekijät ja terveydenhoitajat. (Kihlström 2023, 202.)
Tärkeä osa turvataitoja on lapsen tai nuoren ymmärrys siitä, millaiset ovat hänen omat rajansa. Turvataitojen ja kehorauhan merkityksen ymmärtävä lapsi tai nuori pystyy kunnioittamaan myös muiden yksilöllistä kehorauhaa. (Kihlström 2023, 200–201.) Nuori ei voi ilman aikuisen tukea ymmärtää, mikä on seksuaalista kaltoinkohtelua. On tärkeää painottaa nuorelle, että kaikki mitä tapahtuu ilman nuoren omaa suostumusta, on seksuaalista kaltoinkohtelua. (Oinonen & Susineva 2019, 46.)
Kouluterveydenhoitajat seksuaalikasvattajina
Osa terveydenhuollon ammattilaisuutta on tiedostaa ja ymmärtää lisääntymisterveys, jonka yksi osa on seksuaalikasvatus. Lapset ja nuoret tarvitsevat seksuaalikasvatusta ja -kasvattajia. Kouluterveydenhoitajan tehtävä on antaa lapsille ja nuorille seksuaalikasvatusta sekä ohjata myös lasten ja nuorten vanhempia toimimaan seksuaalikasvattajina.
Kirjoittajat
Vivian Tiihonen on LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2025 valmistuva terveydenhoitajaopiskelija, jolle lasten ja nuorten seksuaalisuuden tukeminen on tärkeää.
Sanna Imeläinen toimii tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Hakola, S. 2022. Seksuaalikasvatus – ohjaajan opas. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.02.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/780341/OPAS.pdf;jsessionid=ED389CD97 0A1A35C5910862D5F5DCC60?sequence=3
Kihlström, M. 2023. Oikeilla nimillä: Seksuaalikasvatusopas aikuisille. Helsinki: Kosmos.
Myriams-Fotos. 2016. Kädet, lapsen käsi, pidä. Pixabay. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-lapsen-k%C3%A4si-pid%C3%A4-tilalla-1797401/
Oinonen, M. & Susineva, A. 2019. Seksuaalikasvattajan käsikirja. Helsinki: Hivpoint. Viitattu 4.02.2025. Saatavissa https://hivpoint.fi/wp-content/uploads/2020/09/Seksuaalikasvattajan-kasikirja_nettiversio.pdf
Tiihonen, V. 2025. Lasten ja nuorten seksuaalisuuden tukeminen. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502193127
Väestöliitto. 2025. Lapsen seksuaalinen kehitys. Viitattu 4.2.2025. Saatavissa https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/keho-ja-tunteet/lapsen-seksuaalisuus/
