Kulttuurin etiikka sosiaali- ja terveysalalla

Mielekkään elämän merkitys ja toiminnallisten menetelmien käyttö ovat sosiaali- ja terveysalalla nousseet viime vuosina yhä merkittävämpään asemaan. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi liikunnan ja taiteen sekä kulttuurin soveltaminen potilastyöhön. Taide ja kulttuuri kuuluvat jokaisen ihmisen inhimillisiin perusoikeuksiin. Niiden avulla mahdollistetaan mielekäs arki ja elämä. Taide- ja kulttuuritoiminta tulee järjestää niin, että kaikilla on tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua siihen, terveydentilastaan riippumatta. (Kaattari & Suksi 2019.)

Taiteen monilla muodoilla voidaan parhaimmillaan edistää potilaiden hyvinvointia. (OPM 2018, 2–6). Taiteella ja kulttuurilla saavutetaan lukuisia hyvinvointivaikutuksia, kuten luodaan merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunteita sekä ehkäistään syrjäytymistä (Laitinen 2017).  Millaiset eettiset näkökulmat sitten ohjaavat toiminnallisten menetelmien käyttöä ja valintaa? Varsinaisia kulttuuripalveluihin kohdistuvia eettisiä ohjeita ei ole vielä luotu. Voidaankin pohtia, miten voidaan taata potilaille eettisesti kelpoiset kulttuuripalvelut osana heidän hoitoaan. (Seppänen ym. 2018, 4.)

Eettinen toiminta sosiaali- ja terveysalalla

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut vuonna 2011 sosiaali- ja terveysalan eettisen perustan. Perusta luo ohjeet eettisen päätöksenteon tueksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Ohjeiden mukaan jokaisen asiakkaan tai potilaan ihmisarvoa ja perusoikeuksia tulee kunnioittaa. Lähtökohdaksi tulee aina asettaa potilaan etu eikä vuorovaikutuksen toteutumisella saa olla esteitä. Ihmiselämää ja itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava kaikessa toiminnassa. Eettiseen toimintaan on sitouduttava huolellisesti sekä otettava vastuuta sen toimeenpanosta. (ETENE 2011.)

Kulttuurialan eettinen perusta

Myös kulttuurialalla on herätty eettiseen keskusteluun muun muassa metoo-liikkeen myötä.  Opetus- ja terveysministeriö antoi vuonna 2020 Jukka Liedekselle toimeksiannon tuottaa selvitys, jossa ehdotetaan kulttuurin ja taiteen aloille perustettavaksi oma eettinen toimielin. (Liedes 2020.) Selvityksen pohjalta päädyttiin antamaan toinen toimeksianto Forum Artis ry:lle laatia kulttuurialalle oma eettinen perusta. Eettisen perustan odotetaan valmistuvan keväällä 2022. (OPM 2021.) ETENE:n julkaisemien eettisten ohjeiden on kuitenkin katsottu soveltuvan kaikille terveydenhuollossa toimiville.

Voidaan siis olettaa, että näitä ohjeistuksia voidaan hyödyntää myös kulttuuripalveluja hankittaessa. Tutkimustiedon mukaan myös taiteilijoiden halukkuus työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollon piirissä on kasvamassa (Liikanen 2010). Taiteilijoiden osaamisessa korostuu erityisesti kunnioittava ja arvostava kanssakäyminen sekä lämmin kohtaaminen ja läsnäolevuus (Nuutinen 2021). Myös ETENE:n ohjeissa korostetaan juuri avointa vuorovaikutusta sekä potilaiden kokonaisvaltaista kunnioittamista (ETENE 2011).

Lähteet

ETENE. 2011. Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. ETENE-julkaisuja 32. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3195-4

Kaattari, M. & Suksi, I. 2019. Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa – Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Raportteja ja muistioita 2019:34. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4069-7

Laitinen, L. 2017. Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. [Viitattu 25.9.2021].  Saatavissa: https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166166.pdf

Liedes, J. 2020. Kulttuurialan eettinen toimielin. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:23. [Viitattu 7.10.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-899-1

Liikanen, H.-L. 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia: Ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. [Viitattu 26.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-826-7

Nuutinen, T., Laulainen, S. & Salonen, A.O. 2021. Taiteilija-ammattilaiset kulttuurihyvinvoinnin toimijoina ikääntyneiden hoivayhteisöissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.23989/gerontologia.102736

OPM 2018. Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa – mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö.  [Viitattu 3.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-599-0

OPM 2021. Kulttuurin alalle laaditaan eettinen ohjeisto alan itsensä toimesta. Tiedote. Opetus- ja kulttuuriministeriö [Viitattu 1.11.2021]. Saatavissa: https://okm.fi/-/kulttuurin-alalle-laaditaan-eettinen-ohjeisto-alan-itsensa-toimesta-1

Seppänen, P., Behm, M-M. & Taipale, M. 2018. Näkökulmia kulttuurin etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työpaperi 1:18. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom. [Viitattu 24.9.2021]. Saatavissa: http://www.socom.fi/wp-content/uploads/2018/11/11.10.18Taiteen-laatu-ja-etiikka-FINAL.pdf

Linkit

Saira, I. 2021. Kulttuurin etiikka sosiaali- ja terveyspalveluissa: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 29.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722132

Kuvat

Kuva 1. Samonen, J. 2015. Odotus. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.flickr.com/photos/rowanhill/16480847471/in/photolist-r7mDLB-37Z3dZ-21BXdqc-A19Es6-Aj5gMm-AY2fUa-A19Fer-QB4u-Aj4WgX-AY2gXn-HGbwy7-AVRrn7-AX37TP-bG86HX-AX38DB-Aj5h29-22XAYGt-HbJh1j-VSrjc9-pT2BWk-J1Y148-EQ5rYG-EQ5xa3-Dj8WtZ-Dj99dv-21T5pGL-22V31NS-EQ5Kzy-21C75U2-21C7bi8-22V33eh-22V2SeY-7tHxVm-Dj9cpR-J1Yutp-22V39nj-22XBmdK-EQ5NLU-vFbBnJ-Aj4Yt2-Aj4XBx-dzrkbu-23nzh1X-dzrozb-FuQNDP-4vBH2i-AUJYqy-384C2E-2kQFtxu-dzkWa6/