Nuoret urheilijat harjoittelevat yhä enemmän ja yhä nuorempina, mikä näkyy polven rasitusvammojen lisääntymisenä. Osgood–Schlatterin tauti on yksi yleisimmistä kasvuikäisten vaivoista, mutta käytännön kuntoutusmateriaalia on ollut vähän saatavilla. Opinnäytetyönä syntyi harjoitusopas vastaamaan tähän tarpeeseen (Lahdensuu & Mykkänen 2026).
Osgood–Schlatterin tauti nuorten urheilussa
Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat aktiivisesti, ja yhä useampi harjoittelee tavoitteellisesti jo varhain. Tämä lisää kuitenkin rasitusvammojen riskiä, erityisesti silloin kun harjoittelumäärät kasvavat nopeasti tai keskitytään yhteen lajiin (Ahola ym. 2019).
Osgood–Schlatterin tauti on polven rasitusperäinen vaiva, joka on yleinen 12–14-vuotiailla aktiivisesti urheilevilla nuorilla. Se syntyy, kun toistuva rasitus ärsyttää sääriluun kyhmyä, johon reisilihas kiinnittyy (Dobbe & Gibbons 2017). Elimistö reagoi vetorasitukseen kasvattamalla alueelle luuta, mikä voi suurentaa kyhmyä (Pasanen ym. 2021, 544).
Tyypillisiä oireita ovat kipu ja turvotus polven etuosassa erityisesti kuormituksen jälkeen. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai molemmissa polvissa. Tauti paranee yleensä itsestään kasvun päätyttyä, mutta oireilu voi kestää pitkään. Oikeanlainen kuntoutus voi helpottaa oireita ja mahdollistaa turvallisen harjoittelun jatkumisen. Riskiä lisäävät muun muassa nopea pituuskasvu, varhainen erikoistuminen ja riittämätön palautuminen.
Tieto käytäntöön: miksi tällä on merkitystä?
Rasitusvammat voivat heikentää nuoren motivaatiota, lisätä poissaoloja ja kuormittaa terveydenhuoltoa (Edouard ym. 2024). Oikea-aikainen kuntoutus voi ehkäistä liikunnan lopettamista ja tukea hyvinvointia. Liiallinen kuormitus ilman riittävää palautumista voi johtaa paitsi fyysisiin rasitusvammoihin myös ylikuormitusoireyhtymään ja burnoutiin, joka on yksi yleisimmistä syistä nuorten urheilun lopettamiselle (Brenner & Watson 2024).
Valmentajalla on keskeinen rooli tilanteen tunnistamisessa. Selkeä, tutkittuun tietoon perustuva materiaali helpottaa varhaista puuttumista ja tukee yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Keskeinen kysymys on, milloin nuori voi palata lajiin. Paluu on ajankohtaista, kun kipu ja turvotus ovat poissa, liike onnistuu kivutta ja juoksu sekä hypyt sujuvat normaalisti.
Varhainen puuttuminen on tärkeää: mitä aikaisemmin oireisiin reagoidaan, sitä helpompi ne on hoitaa. Nuorelle urheilijalle loukkaantuminen tuntuu usein pitkältä ajalta – ja se onkin sitä. Poissaolo joukkueesta voi altistaa yksinäisyydelle ja negatiivisille tunteille, ja pitkittyessään vammajakso voi johtaa liikunnan lopettamiseen kokonaan. Nopea ja turvallinen paluu lajin pariin suojaa siksi myös nuoren henkistä hyvinvointia. Pitkittynyt oireilu vaatii usein enemmän kuntoutusta, joten fysioterapeutille hakeutumisen kynnys kannattaa pitää matalana (Rathleff ym. 2020a).
Tutkimus tuntee taudin, mutta valmentaja tarvitsee jotain muuta
Kirjallisuuden ja tutkimuksen perusteella taudin syntymekanismit tunnetaan melko hyvin. Oireilevilla nuorilla esiintyy usein heikentynyttä polven ojennusvoimaa ja alaraajojen liikkuvuuden rajoitteita (Rathleff ym. 2020b), joilla on keskeinen merkitys kuntoutuksessa. Selkeitä kuntoutusprotokollia on kuitenkin vähän: tutkimusten vertailua vaikeuttaa taudin luonnollinen paraneminen, ja lasten rasitusvammojen hoitovaikutuksista tehdyt vertailevat tutkimukset ovat toistaiseksi puutteellisia – suositukset nojaavat usein asiantuntijamielipiteisiin tutkimusnäytön sijaan (Midtiby ym. 2018). Käytännönläheistä materiaalia, erityisesti valmentajille, on saatavilla niukasti, joten tähän vajeeseen haluttiin tarttua.
Lahdensuun ja Mykkäsen (2026) opinnäytetyön tuotoksena syntyi harjoitusopas valmentajille, urheiluseuroille ja nuorille urheilijoille. Harjoitteet perustuvat tutkimustietoon ja keskittyvät kuormituksen hallintaan, lihasvoiman kehittämiseen ja liikkuvuuden ylläpitämiseen. Opas ei tarjoa tarkkaa kuntoutusohjelmaa, vaan suuntaa antavia harjoitteita, joita voidaan soveltaa yksilöllisesti. Harjoitteet on suunniteltu turvallisiksi ja helposti toteutettaviksi ilman erityisiä välineitä.
Kirjoittajat:
Hilla Lahdensuu on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, ja hänen opinnäytetyönsä käsittelee Osgood-Schlatterin taudin kuntoutusta.
Sanna Kangas toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Ahola, J.-A., Vasankari, T., Nietosvaara, Y., Mattila, M. & Haara, M. 2019. Kasvuikäisten rasitusvammat. Duodecim, vol. 135, no. 20, pp. 1953–1960. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/d212fcb1-b636-416c-8919-3f406ed6a0f3/content?utm_source=copilot.com
Brenner, J. S. & Watson, A. (2024). Overuse Injuries, Overtraining, and Burnout in Young Athletes. Pediatrics,153(2). Viitattu 30.4.2026. Saatavissa: https://publications.aap.org/pediatrics/article/153/2/e2023065129/196435/Overuse-Injuries-Overtraining-and-Burnout-in-Young?autologincheck=redirected
Corbi, F., Matas, S., Alvarez-Herms, J., Sitko, S., Baiget, E., Reverter-Masia, J., Lopez-Laval, I. 2022. Osgood-Schlatter Disease: Appearance, Diagnosis and Treatment: A Narrative Review. Healthcare 10 (6). Viitattu 16.1.2026. Saatavissa: https://www.mdpi.com/2227-9032/10/6/1011
Dobbe, A.M. & Gibbons, P.J. 2017. Common paediatric conditions of the lower limb. Journal of Paediatrics and Child Health. 53(11), 1077–1083. Viitattu 26.2.2026. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29148202/
Edouard, P., Sorg, M., Martin, S., Verhagen, E. & Ruffault, A. 2024. Athletes who have already experienced an injury are more prone to adhere to an injury risk reduction approach than those who do not: an online survey of 7870 French athletics athletes. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 10. Viitattu 15.1.2026. Saatavissa: https://researchprofiles.ku.dk/en/publications/self-management-including-exercise-education-and-activity-modific/?utm_source=chatgpt.com
Lahdensuu, H. & Mykkänen, O. 2026. Osgood–Schlatterin tauti ja sen kuntoutus nuorilla urheilijoilla – Toiminnallinen opas Terve urheilija -ohjelman käyttöön. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/916666
Midtiby, S.L., Wedderkopp, N., Larsen, R.T., Fiala Carlsen, A-M., Mavridis, D. & Shrier, I. 2018. Effectiveness of interventions for treating apophysitis in children and adolescents: protocol for a systematic review and network meta-analysis. Chiropractic & Manual Therapies 26(41). Viitattu 14.1.2026. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6198434/
Rathleff, M.S., Winiarski, L., Krommes, K., Graven-Nielsen, T., Hölmich, P., Olesen, J.L., Holden, S. & Thorborg, K. 2020a. Pain, Sports Participation, and Physical Function in Adolescents With Patellofemoral Pain and Osgood-Schlatter Disease: A Matched Cross-sectional Study. Journal of sports physical therapy 50(3):149-157. Viitattu 14.1.2026. Saatavissa: https://www.jospt.org/doi/10.2519/jospt.2020.8770
Rathleff, M.S., Winiarski, L., Krommes, K., Graven-Nielsen, T., Hölmich, P., Olesen, J.L., Holden, S. & Thorborg, K. 2020b.Activity Modification and Knee Strengthening for Osgood–Schlatter Disease: A Prospective Cohort Study. Orthopaedic Journal of Sports Medicine 8(4). Viitattu 14.01.2026. Saatavissa: https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/2325967120911106
