Asuntokaupan tilanne ja asuntojen laskevat hinnat ovat aiheita, joilta ei voi välttyä uutisvirtaa seuratessa. Suurten rakennusliikkeiden tuloksia painavat myymättömät asunnot. Nollakorkoaikana sijoitusasuntojen suureen kysyntään rakennettiin runsaasti yksiöitä. (Juntunen 2025). Nyt rakennuttajat kilpailevat ostajista tarjoamalla maksuvapaata vastikkeesta ja kaupan kylkiäisenä huonekaluja (Takala 2025).
Tilastokeskuksen (2025) mukaan asuntojen hinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla yhä edelleen syyskuussa 2025, mutta kauppojen määrä on kääntynyt nousuun. Hinnat ovat laskeneet, korkotaso on maltillinen ja ostajista kilpaillaan. Tilanteen voisi kuvitella olevan asunnonostajalle houkutteleva.
Hyvä hetki ostaa, kuluttajat silti varovaisia
Marttisen (2025) AMK-opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sekä kuluttaja- että asiantuntijanäkökulmasta, miten korkojen lasku ja yleinen taloustilanne vaikuttavat ensiasunnon ostajien päätöksiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen asuntomarkkinoilla. Tulosten mukaan asiantuntijoiden näkökulmasta nyt on poikkeuksellisen hyvä aika ostaa ensiasunto, mutta ensiasunnon ostajien päätökseen vaikutti eniten oma taloudellinen tilanne ja työtilanne. Suomen nykyistä taloustilannetta ensiasunnon ostamisen kannalta selkeä enemmistö vastaajista piti huonona. Tutkimuksesta saatu tieto kuluttajien näkemyksestä selittää sitä, miksi ensiasuntoja ei osteta.
Asuntokaupan vilkastumisesta huolimatta myös muut kuin ensiasunnonostajat ovat hyvin varovaisia. ”Täytyy sanoa, että en ymmärrä, miksei osteta”, toteaa kiinteistövälittäjä Manna Satuli Kauppalehden artikkelissa. Ihmiset eivät uskalla kuluttaa, vaikka asuntojen hinnat ovat matalalla. (Dementjeff 2025.)
Taloudellinen epävarmuus jarruttaa päätöksiä
Yksityinen kulutus on laskenut kolmena peräkkäisenä vuotena, mikä on taloudelle merkittävä ongelma, sillä se kattaa noin puolet bruttokansantuotteesta (Saarinen 2025a). Luukkonen & Hamid (2025) toteavat, että kuluttajilla on talletuksia enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta silti kulutus on heikkoa. Suhteessa reaalipalkkoihin asunnot eivät ole olleet koskaan niin halpoja kuin nyt. Asuntojen arvojen lasku on laskenut asunnonomistajien varallisuutta, mutta ensiasunnon ostajien kohdalla tilanne on toinen. Kun entistä asuntoa ei ole myytävänä, saa alhaisista hinnoista täyden hyödyn. Asuntojen matalat hinnat ovat siis erityisesti ensiasunnon ostajien etu.
Epävarmasta taloustilanteesta on puhuttu niin paljon, että kuluttajat ovat jopa liian epävarmoja. Vaikka oma tilanne olisikin hyvä esimerkiksi työllisyyden suhteen, ja työpaikka olisi vakituinen menestyneessä yrityksessä, kuluttajat pelkäävät irtisanomisia (Hamid & Luukkonen 2025). Tätä väitettä tukee myös Saarisen (2025a) artikkeli, jossa kuluttajia haastatellaan heidän rahankäytöstään. Vakituisesta työpaikasta ei saa samanlaista varmuuden tunnetta kuin ennen.
Kasvanut työttömyys on ollut runsaasti esillä viime aikoina. Työttömyys on kasvanut varsin suoraviivaisesti vuodesta 2023 alkaen. Helsingin Sanomien artikkelissa Pelottelu karkasi käsistä (Saarinen 2025b) käsitellään otsikon mukaisesti sitä, että suomalaisten pelottelu talouden tilanteesta on ollut liioiteltua. Myös työmarkkinoiden tilanne nähdään turhan synkkänä. Työllisyys on kuitenkin edelleen historiallisen korkealla tasolla.
Vaikka korkojen lasku ja asuntojen hintojen alhaisuus luovat otollisen hetken ensiasunnon ostamiselle, kuluttajat ovat silti poikkeuksellisen varovaisia. Epävarmuus taloudesta ja työmarkkinoista on heikentänyt luottamusta omaan taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi, vaikka muutoin edellytykset asunnon ostoon olisivat hyvät. Media ja julkinen keskustelu talouden heikosta tilasta ovat osaltaan lisänneet varovaisuutta. Talouden koettu epävarmuus vaikuttaa kuluttajien päätöksiin voimakkaammin kuin todelliset markkinaolosuhteet. Tämä kertoo siitä, että luottamus tulevaisuuteen on merkittävä tekijä asuntomarkkinoiden elpymisessä.
Kirjoittajat
Sandra Marttinen valmistuu marraskuussa 2025 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK).
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Dementjeff, P. 2025. Yli 11 miljoonalla asuntoja kuukaudessa myynyt Manna Satuli: ”En ymmärrä, miksi ei osteta.” Kauppalehti. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa rajoitetusti https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/67623d28-7ad7-4065-b835-1237dbdbbe56
Hamid, J. & Luukkonen, M. 2025. Tilit tursuilee – tee jotain! Rahapodi 397. Rahapodi-podcast 11.9.2025. YouTube. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=a14tJ7nNQGs
Juntunen, E. 2025. Ihmiset eivät halua enää yksiöitä, toteaa miinusmerkkisen tuloksen tehnyt YIT. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000011593421.html
Marttinen, S. 2025. Korkojen laskun ja taloustilanteen vaikutukset ensiasunnon ostoon. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102926637
OleksandrPidvalnyi. 2021. Kiinteistöjen, kodin, omistus. Pixabay. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa Kiinteistöjen Kodin Omistus – Ilmainen valokuva Pixabayssa
Saarinen, M. 2025a. Heikoin lenkki. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000011484056.html
Saarinen, M. 2025b. Pelottelu karkasi käsistä. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2025. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000011028565.html
Takala, S. 2025. Asuntorakennuttajat taistelevat ostajista tarjoamalla jopa 20 000 euron alennuksia. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011578107.html
Tilastokeskus. 2025. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 2,4 % vuoden takaisesta syyskuussa 2025. Viitattu 30.10.2025. Saatavissa https://stat.fi/julkaisu/cm195wxto9y7o08w9r1ci1s51
