Kaupunkien ja hyvinvointialueiden palveluiden uudelleen muotoutuessa suunnataan katseita yli organisaatiorajojen tehtävään yhteistyöhön. Miten esimerkiksi kunnista hyvinvointialueille siirtyneen sosiaalityön ja kuntien asumisen toimijoiden yhteistyö mahdollistetaan? Asuminen, hyvinvointi, asunnottomuustyö ja tukipalvelut nivoutuvat sekä kuntien että hyvinvointialueiden tehtäviin. Miten tuetaan työntekijöiden välistä moniammatillista yhteistyötä, yhteisen asiakkaan asumisen polulla?
Asumisneuvonnan ja sosiaalityön yhteistyön merkitys asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä
Asumisneuvonnan kokeilulain (1036/2022) myötä kuntia ohjataan ja tuetaan ennaltaehkäisevän asumisneuvontapalvelun kehittämiseksi kaikille kuntalaisille asumismuodosta riippumatta. Asumisneuvonnan tavoitteena on toimia matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluna, jossa kuntalaisten on helppo asioida, saada tietoa ja ohjausta ennakoiden tai kriisitilanteeseen, jopa asunnon menettämisen uhatessa. (Ara 2022.)
Asumisneuvojat kohtaavat työssään erityisesti asumistalouteen, vuokra- ja vastikevelkaan liittyviä asumisen häätöuhkia sekä asukkaiden talouden ja arjen hallinnan haasteita sekä moninaista palveluohjauksen tarvetta (Nuutinen 2024, 20–21).
Asumisneuvojien kohtaava ja kokonaistilannetta arvioiva työote on tärkeää asiakkaan ensikontaktissa palveluihin. Paikallinen vahva verkostoyhteistyö tukee asumisneuvojien palveluohjausta sekä asiakkaan sujuvaa saattaen vaihtoa, tuen tarpeen mukaisiin palveluihin. Moni haastava tilanne ratkeaa asiakkaan kanssa yhdessä moniammatillisesti työskentelemällä, sujuvalla yhteistyöllä yli organisaatiorajojen. (Nuutinen 2024.)
Tarvitaan rakenteita, tahtoa, tavoitteita ja tuttuutta
Nuutinen (2024) tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään asumisneuvojien ja sosiaalityön välisen yhteistyön edistäviä ja haastavia tekijöitä. Asumisneuvojien kokemuksista nousi esiin monia yhteneviä tekijöitä siihen, mihin verkostoyhteistyön rakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota (kuva 2).
![[Alt-teksti: kaavakuva. Asumisneuvonnan palvelun kehittämisen osia ovat muun muassa rakenteet yhteistyölle, työnjako, tiedon kulku ja yhteinen asiakas.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/04/329_2024_Kunnat-ja-hyvinvointialueet-yhteisen-asukkaan-asumisen-tukena3-1024x553.jpg)
Bronsteinin (2003) mukaan yhteistyöhön katsotaan vaikuttavan työntekijöiden persoonalliset ominaisuudet ja myönteinen ammatillinen rooli sekä organisaation rakenteisiin ja kulttuuriin liittyvät tekijät. Lisäksi vaikuttavana tekijänä nähdään työntekijöiden yhteinen historia; hyvä kokemus vahvistaa ja lisää yhteistyötä. (Kekoni ym. 2019, 18–22.)
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön rakentamiseen tulee panostaa. Sosiaalityön ja asumisneuvonnan yhteistyölle tulee luoda rakenteita, jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen yhteisen asiakkaan parhaaksi.
Onnistunut kumppanuus vahvistaa yhteistyötä ja tuottaa parasta palvelua
Asumisneuvojien kokemuksista välittyi arjen työn mahdollisuudet rakentaa luotettavaa kumppanuutta. Järjestetään tapaamisia tutustumiselle ja vastavuoroiselle tiedon jakamiselle. Onnistuneet kohtaamiset luovat parempia työtapoja ja rakentavat yhteistyötä sekä kirkastavat tavoitetta siitä, miten saadaan yhteistyöstä irti paras mahdollinen hyöty asiakkaalle. Jokaisen tärkein työkalu on oma persoona, jolla rakennetaan luottamuksellista yhteistyötä. Tullaan tutuiksi, viestitään avoimesti ja vahvistetaan toinen toistemme arvokasta osaamista. Yhdessä tekeminen tuottaa parasta palvelua yhteiselle asiakkaalle. (Nuutinen 2024.)
Kirjoittajat
Heli Nuutinen työskentelee asumisneuvojana Lahdessa ja on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -koulutuksesta.
Anne Suikkanen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara). 2022. Mitä asumisneuvonta on? Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.ara.fi/fi-FI/Ohjelmat/Asumisneuvonnan_laajentaminen_ja_kehittaminen/ Mita_asumisneuvonta_on
Kekoni, T., Mönkkönen, K., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Gaudeamus Oy, 15–46.
Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 1036/2022. Finlex. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221036
Nuutinen, H. 2024. Asumisneuvontaa kaikille kuntalaisille. Kriisipuuttumisesta asumisen ja talouden haasteiden ennaltaehkäisyyn yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166660
Prawny. 2016. Taloja, koteihin, rakennukset, katu. Pixabay. Viitattu 12.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/taloja-koteihin-rakennukset-katu-1705073/
