Kehityskeskustelu on strategisen johtamisen väline, joka toimiessaan linkittää työntekijän työn ja tehtävänkuvan organisaation strategiseen kokonaisuuteen (Aarnikoivu 2011, 76).
Mitä sitten onnistuneelta kehityskeskustelulta edellytetään? Tähän lähdettiin hakemaan vastauksia, kun keväällä 2021 kuntaorganisaatiossa toteutetussa kehittämistyössä pyrittiin selvittämään keinoja toimivampaan kehityskeskustelumalliin. Tutkimustulosten perusteella lähtökohdat ovat ylimmän johdon määrittämät toiminnan tavoitteet, systemaattinen prosessi, sovitut arviointi- ja seurantavälineet, selkeät ohjeet ja pelisäännöt sekä valmennus. (Virtanen 2021.)
Toimiva malli vaatii sitoutumista
Menestyvän organisaation lähtökohtana on sitoutunut henkilöstö, joka toimii yhteisen tavoitteen mukaisesti, ymmärtää keskustelujen merkityksen ja hyödyt johtamisen työvälineenä, ratkaisee yhdessä resurssihaasteet ja kehittää proaktiivisesti mallia toimivammaksi.
Tutkimustulosten valossa voidaan päätellä, että kehityskeskustelumallin toimivuus ja merkityksellisyyden ymmärtäminen oman tehtävän kannalta voi vaikuttaa sitoutumiseen ja keskustelujen järjestämiseen sovitusti. Ylimmän johdon odotetaan asettavan strategiset tavoitteet ja arviointimittarit, joiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista. Koko johdon vastuuttaminen kehityskeskustelujen pelisääntöihin ja arviointiin luo vaikuttavamman prosessin ja sitouttaa tavoitteiden toteuttamiseen. (Virtanen 2021.)
Kehityskeskustelu edistää johtamista ja työhyvinvointia
Kehityskeskustelu on tärkeä johtamisen työväline. Henkilökohtainen keskustelu lisää luottamuksellisuutta, aitoa vuorovaikutusta ja tasa-arvoisuutta. Keskustelun avulla esimies saa sellaista arvokasta tietoa työntekijän työhyvinvoinnista, joka ei tule välttämättä esille työn arjessa. (Virtanen 2021.)
Kehityskeskustelussa määriteltävät tavoitteet ja osaamistarpeet erityisesti pidempään työsuhteessa olevien työntekijöiden kohdalla edistävät työhyvinvoinnin johtamista. Ammatillinen kehittyminen vaikuttaa työn mielekkyyden kokemukseen, motivaatioon ja työniloon. (Alastalo 2009, 55; Virtanen 2021.)
Jotta johtaminen kehittyy, tarvitsee esimies työstään palautetta. Erityisesti työntekijän odotukset ja kokemus saamastaan tuesta koetaan merkitykselliseksi. Työntekijöiden antama palaute kehittää työhyvinvointia ja esimiehen johtamistaitoja. (Virtanen 2021.)
Kirjoittajat
Suvi Maarit Virtanen valmistuu kesäkuussa 2021 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden alan (YAMK) uudistuva johtaminen -koulutuksesta.
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden yliopettajana.
Lähteet
Aarnikoivu, H. 2011. Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. Helsingin seudun Kauppakamari. Kariston kirjapaino Oy. Hämeenlinna.
Alastalo, T. 2009. Kehityskeskustelu työhyvinvoinnin edistäjänä. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 13.06.2021. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/4678/Alastalo_Tarja.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Virtanen, S. 2021. Toimiva kehityskeskustelu- Kuntaorganisaation kehityskeskustelumallin uudistaminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 13.06.2021. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815155
