Kuvasarjan tuottaminen lapsen lääkitsemisestä ravitsemusletkulla

Lapsen lääkehoidon onnistuminen on monen tekijän summa, ja se eroaa monelta osin aikuisten lääkehoidosta. Yksilölliset lääkeannokset lapsipotilaiden koon ja iän mukaan voivat lisätä virheiden riskiä. Lapset ovat erityisen herkkiä lääkehaitoille ja lääkitysvirheille, joiden syynä on useimmiten puuttuva tai väärin kirjattu lapsen paino. Aikuiseen verrattuna lapsen alttius sairaaloissa tapahtuville lääkehaittatapahtumille on jopa kolminkertainen. Tämän vuoksi hoitajalta edellytetään hyvää lääkeosaamista ja tarkkaavaisuutta. (Kuitunen & Luukkainen 2021.)

Lapsen lääkehoito itsessään voi olla haastavaa, ja kun lääkitys tapahtuu nenämahaletkun kautta, on lääkehoidon oikeaoppisessa toteuttamisessa oltava erityisen tarkka. Letkun huolellinen huuhtelu ja lääkkeen oikeanlainen annostelu ehkäisevät komplikaatioita, kuten letkun tukkeutumista. Väärä lääkkeenantotapa letkuun voi muuttaa lääkkeen tehoa ja lisätä haittavaikutuksia potilaalle. (Williams 2008.)

Kuvasarja osana toiminnallista opinnäytetyötä

Hoitajan osaamisen tueksi on olemassa erilaisia ohjeita, jotka auttavat käytännön työssä. Kustannus Oy Duodecim tilasi LAB-ammattikorkeakoululta kuvasarjan tai videon lääkkeenannosta ravitsemusletkuun. Kuvasarjan tekeminen aiheesta nähtiin hyvänä mahdollisuutena sekä opiskelijoiden omalle oppimiselle että laajemmalle tiedon jakamiselle. Aiheeksi rajattiin vielä lapsipotilaat, koska lapsen lääkehoito eroaa paljon aikuisten lääkehoidosta. Lisäksi kyseisestä aiheesta ei ole aiempaa kuvallista ohjeistusta saatavilla. (Koskinen & Viljakainen 2024.)

Kuvasarjaa taustoitettiin kirjallisuuskatsauksella (Koskinen & Viljakainen 2024). Aiempien suositusten ja tutkimusten mukaan tärkeässä osassa olivat hoitajan aseptiikka, huolellisuus ja ravitsemusletkun oikeanlainen käsittely. Nenämahaletkun käsittelyssä ja lääkkeenannossa on huomioitava hyvä käsihygienia ja tehdaspuhtaiden käsineiden käyttö, jotta mikrobit eivät pääse aiheuttamaan potilaalle infektioita. (Rosengarten & Davies 2021.) Tärkeänä asiana nousi esiin myös potilaan tunnistaminen ja lapsipotilaan kohtaaminen, mitkä huomioitiin myös kuvasarjan teossa.

Kuvasarjan teko aloitettiin laatimalla kirjalliset ohjeet kuvien tueksi. Tämän jälkeen kuvat otettiin kuvaajan kanssa eri työvaiheista. Kuvasarjan teossa käytettiin LAB-ammattikorkeakoulun tiloja ja välineistöä. Kuvasarjan teko eteni hyvin, selkeistä ohjeista valmiisiin kuviin. (Koskinen & Viljakainen 2024.) Tavoitteena on lisätä tietoa oikeaoppisesta lääkkeenannosta lapselle ravitsemusletkun kautta ja tarjota selkeät ohjeet aiheesta.

Kuvasarjan tekeminen on tärkeää, sillä siitä voivat hyötyä niin terveydenhuollon ammattilaiset kuin opiskelijatkin. Prosessi koettiin opintojen aikana tärkeänä oppimisen kannalta, sillä konkreettiset ohjeet tukevat teoriatietoa. Kuvasarja on hyödynnettävissä myös työelämässä, ja selkeiden ohjeiden myötä virheet lääkkeenannossa voivat vähentyä.

Yhteistyö tilaajan kanssa oli sujuvaa koko prosessin ajan. Tilaaja tarjosi selkeät ohjeet ja toiveet kuvasarjan tekoa varten. Kuvasarja on tarkoitus julkaista Duodecim Oy:n Hoitotyön tietokannassa, josta se on saatavilla rajoitetusti terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.

Lähteet

Koskinen, A. & Viljakainen, V. 2024. Lääkkeenanto lapselle ravitsemusletkun kautta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404196986

Kuitunen, S. & Luukkainen, P. 2021. Turvallisen lääkehoidon erityispiirteitä lapsilla. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2021;137(5):515–23. Viitattu 25.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16107

Rosengarten, L. & Davies, B. 2021. Nutritional support for children and young people: nasogastric tubes. British Journal of Nursing. 2021 Jul 8;30(13): S12–S18. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.12968/bjon.2021.30.13.S12

Williams, N. 2008. Medication administration through enteral feeding tubes. American Journal of Health-System Pharmacy. 2008 Dec 15;65(24):2347–57. Viitattu 25.3.2024. DOI:10.2146/ajhp080155