LAB-ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa DIGI-paja ‒ nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen (LAB 2022). Hankkeessa DILA ja LAB-ammattikorkeakoulu tekevät tiivistä yhteistyötä alle 29-vuotiaiden nuorten digityöelämävalmiuksien kehittämiseksi. Keväällä 2022 järjestetyissä digitaitopajoissa oli tarkoitus vahvistaa heidän tietoturvaosaamistaan eli kyberturvallisuutta.
Se on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Se on valtiovallan keskeinen tehtävä, ja tärkein tämän hetken kybertoimista on kyberturvallisuuden popularisoiminen. Tavoitteena on oltava yleisen tieto- ja taitotason nostaminen sekä kyberturvallisuuden tuominen reaaliselle tasolle (Liikenne- ja viestintävirasto 2022).
Nämähän me jo osataankin!
Digitaitopajoissa käsitellään kyberturvallisuutta ja saadaan tietoa nuorten osaamisesta siihen liittyen. On ollut hienoa havaita, että nuorilla on hyvä osaaminen liittyen salasanoihin tai monivaiheiseen tunnistamiseen. He ovat myös tietoisia eri tietolähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Vaikuttaa siltä, että näitä asioita on opittu sekä koulutuksen aikana että yksityishenkilöinä.
Nuorilla on myös hyvä käsitys tiedon luotettavuuden arvioinnista tai informaatiovaikuttamisesta. He nostivat esille omaa osaamistaan, kuten eri tietolähteiden vertailu tai tietämys haitallisten toimijoiden käyttämistä menetelmistä. Erityisesti liitetiedostoihin ja linkkeihin liittyvät riskit oli hyvin tiedostettu. Ehkä tällaiset asiat saavat paljon tilaa eri medioissa ja leviävät nopeasti nuorten käyttämillä somealustoilla. Nuoret toivat esille myös sen, että aina ei ole pakko lukea julkaisuja, ellei ole varma lähteen luotettavuudesta.
Turvallisuus somessa on muistettava
Digitaitopajoissa käsiteltiin kyberturvallisuutta myös siitä näkökulmasta, miten kannattaa toimia turvallisesti somekansalaisena. Tämä voi olla tämän päivän nuorille haastavampaa. Meidän kaikkien olisi hyvä miettiä, millaisia somekansalaisia olemme, unohtamatta turvallisuusnäkökulmaa. Miten vuorovaikutamme somessa? Jaammeko tietoa ikään kuin totuuksina vai rakennammeko omia mielipiteitä toisten kanssa keskustellen?
Someen muodostuu digitaalisen identiteettimme: toimintoja ovat esimerkiksi palveluiden käyttäminen, keskusteluiden käyminen, kuvien lataaminen sekä tiedostojen tallentaminen. Identiteettivarkaudet digitaalisessa maailmassa ovat yleisiä, ja toisena henkilönä esiintyminen on yleensä valitettavan helppoa. (Kansalaisen kyberturvallisuus 2021.) Somealustat myös tietävät meidän käyttäytymisestämme paljon enemmän kuin me ihmiset itse tai alan tutkijat. Niillä on tarkkaa dataa siitä, mitä ihmiset haluavat, mitä etsitään, mitä valitaan ja ketkä ovat ihmiset, joita pidetään ihanina.
Kyberturvallisuusteeman käsittely jatkuu tulevissakin digitaitopajoissa. On tärkeää lisätä ymmärrystä tietoturvasta; rikollinen ei välttämättä ole kiinnostunut sinusta tai yrityksestäsi, mutta huonosti suojattua laitetta voi käyttää rikollisiin tarkoituksiin. Jos mietimme mitä menetettävää meillä on, niin itse asiassa melko paljonkin; rahaa, henkilöllisyys, arkaluontoista tietoa, nettiyhteys, maine. Siinä on syitä riittävästi varmistaa, että kansalaistaito, ”ymmärrys kyberturvallisuudesta”, on mukana hankkeen sisällössä.
Kirjoittaja
Katja Kylliäinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja edustaa LABiä hankkeessa DIGI-paja – nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen (LAB 2022).
Lähteet
Kansalaisen kyberturvallisuus. 2021. Avoin verkkokurssi 27.10.2021-31.8.2022. Jyväskylän yliopisto, Maanpuolustuskoulutus.
LAB. 2022. DIGI-paja – nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen. Hanke. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digi-paja-nuorten-digityoelamavalmiuksien-kehittaminen
Liikenne- ja viestintävirasto. 2022. Kyberturvallisuuskeskus. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/
