Suomessa tapahtuu tutkimusten mukaan vuosittain tuhansia lääkevahinkoja, jotka voitaisiin ennaltaehkäistä kohdennetuilla lääkehoidon prosesseilla (Paakkari 2019). Sairaanhoitaja on keskiössä turvallisen lääkehoidon edistäjänä sen toteuttamisessa (Laukkanen & Ruokoniemi 2021).
Lääkehoidon toteuttaminen edellyttää juridisen, farmakologisen, lääkelaskennan sekä patofysiologisen tietoperustan hallinnan. Lääkehoidon suunnittelu, kokonaisarviointi sekä toteutuksen arviointi ja ohjaus kuuluvat sairaanhoitajan peruslääkehoidon osaamiseen. (Fimea 2019). LAB-ammattikorkeakoulu järjestää EU-direktiivien 2005/36 ja 2013/55EY mukaisesti opetussuunnitelman, ja lääkehoidon opintokokonaisuus perustuu näihin sopimuksiin ja ohjeistuksiin.
Harjaantumista ja kokemuksellisuutta turvallisesti
Simulaatio-oppiminen on kokemuksellista, havainnollista ja aktivoivaa oppimista, jossa korostuu opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus (Keskitalo 2015). Simulaatio on turvallinen menetelmä oppia. Simulaatioilla jäljitellään todellisuutta erilaisten potilasskenaarioiden ja tilojen avulla. Sairaanhoitajakoulutuksessa simulaatiot ovat suuressa roolissa esimerkiksi lääkehoidon prosessin kokonaisuuden ymmärtämisessä ja peruslääkehoidollisten taitojen harjaantumisessa. Yleisenä pedagogisena päämääränä simulaatiot ovat kokemuksellista oppimista (Pakkanen ym. 2012).
LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella sijaitseva SimuLti-simulaatiokeskus (Niemi ym. 2019) sisältää simulaatio- ja seurantatiloja sekä kontrollihuoneen. Erillinen tallennusjärjestelmä mahdollistaa simulaation siirtämisen esimerkiksi kampuksen käytäville. Keskuksen kiinteät simulaatiotilat mallintavat eri ympäristöjä.
Lääkehoidon opetuksessa simulaation potilashuone toimii päivystyksen vuodepaikkana. Simulaatiossa tallennusjärjestelmän tarkoitus on mahdollistaa simulaation seuraaminen toisesta tilasta, sekä simulaatiotallenteen hyödyntämisen oppimiskeskustelussa opetusmateriaalina herättäjänä. Videotallenteen katsominen havainnollistaa opiskelijakollegan toimintaa parhaiten. Erityisesti inhimillisten tekijöiden havainnoinnissa tallenne on oivallinen väline.
![[Alt-teksti: hoitohuone, jonka keskellä on potilassänky. Sängyssä makaa selällään ihmishahmoinen nukke osittain peitolla peiteltynä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/01/46_2023_Laakehoidon-simulaatiot-Lahden-kampuksella-1-1024x614.jpg)
Simulaatiot tukevat opiskelijan ammatillista kasvua
Lääkehoidon simulaatiossa painotetaan potilasturvallisuutta, potilaan kohtaamista, lääketurvallisuutta sekä yhteistyötaitoja. Tärkeä taito on yhdistää teoreettinen tietoperusta käytännön osaamiseen. Oppimiskeskustelussa (debrief) simulaation tavoitteita käsitellään kuvailun, analysoinnin ja soveltamisen teemojen kautta. Tavoite on siirtovaikutus työelämään eli se, että simulaatiossa opittu toiminta siirtyy todellisiin työelämän potilastilanteisiin. Itse simuloidun tilanteen tarkoitus on herättää oppimiskeskustelu, jossa oivaltavat opit nousevat esiin. (Niemi ym. 2019.) Harjoittelun myötä yhteistyötaidot kehittyvät, päätöksentekotaito harjaantuu sekä kriittinen ajattelu parantuu.
Lääkehoidon simulaatiot ovat olleet LAB-opiskelijoiden keskuudessa erittäin pidettyjä, ja tätä oppimis- ja opetusmetodia pyritään kaiken aikaa kehittämään. Hyvinvointi-yksikön opiskelija pääsee osallistumaan simulaatiotilanteisiin noin 5–6 kertaa eri opetuskokonaisuuksien yhteydessä.
Kirjoittajat
Fanny Kilpinen toimii yhtenä lääkehoidon vastuuopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella.
Sannakaisa Marjamäki-Nieminen toimii simulaatio-ohjaajana ja TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Fimea. 2019. Kuvaus terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja pitkäaikaissairaan roolista lääkehoitoprosessissa. Viitattu 16.1.2023. Saatavissa https://www.fimea.fi/documents/160140/1156017/Kuvaus+terveydenhuollon+ammattihenkil%C3%B6iden+ja+pitk%C3%A4aikaissairaan+roolista+l%C3%A4%C3%A4kehoitoprosessissa.pdf/215645a0-4de5-b495-ea4c-3657c9d869cc?t=1568029299478
Keskitalo, T. 2015. Developing a Pedagogical Model for Simulation-based Healthcare Education. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 167. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61885/Keskitalo_Tuulikki_ActaE167_pdfA.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Laukkanen, E. & Ruokoniemi, P. 2021. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. Viitattu 16.1.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Niemi, S., Kivinen, E., Takaluoma, M., Kräkin, M. & Pukarinen, E. 2019. Vaikuttavaa oppimista ja kehittämistä simulaatiolla. Simulaatio-oppimistilanteen järjestäminen simulaatiokeskus SimuLtissa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 52. Viitattu 20.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-314-4
Paakkari, I. 2019. Lääkevahingot ja niiden korvaaminen. Duodecim. 135: 5, 471–476. Viitattu 16.1.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/314517/duo14801.pdf?sequence=1
Pakkanen, J., Salminen, L. & Stolt, M. 2012. Potilassimulaatio sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön taitojen oppimisessa ‒ kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede 24, 163–174. Viitattu 16.1.2023. Saatavissa rajoitetusti http://elektra.helsinki.fi/se/h/0786-5686/24/2/potilass.pdf
