Nykyisin kuolema voi olla ihmisille vieras ja kaukainen ilmiö. Kuoleman uhka koskettaa vahvasti sekä kuolevaa että hänen läheisiään. Tällöin nousee esille toive hyvästä saattohoidosta. (Anttonen 2016.) Saattohoitoon kiinnitetään paljon huomiota, mutta läheiset saattavat toisinaan jäädä taka-alalle. Läheisten osallistuminen on yksi keino lisätä kuolevan ihmisen turvallisuuden tunnetta ja hänen tarvettaan toisen ihmisen läsnäoloon. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tarve kasvaa koko ajan ja ihmisiä hoidetaan entistä enemmän omissa kodeissaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman EduPal-hankkeen (Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen) tavoitteena on selvittää palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteellisen opetuksen nykytilaa Suomessa. Sitä verrataan kansainvälisiin suosituksiin ja laaditaan palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen osaamisen kuvaus sekä perus- ja erityistasoille. Valtakunnallisen suosituksen laatimisella pyritään varmistamaan opiskelijoiden palliatiivinen perusosaaminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä tutkintoon johtavassa erikoistumiskoulutuksessa. Hankkeessa perustetaan myös valtakunnallinen monitieteinen palliatiivisen hoidon koulutuksen asiantuntijaverkosto. (Hökkä, M., Lehto, J., Saarto, T. 2017.)
Opinnäyteyön tavoitteet ja toteutus
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä keinoja hoitohenkilökunnalla on läheisen osallistumisen tukemiseen, ja millä tavoin he tukevat läheisiä elämän loppuvaiheen hoidon aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on, että sen tuottaman tiedon avulla voidaan tarpeen mukaan kehittää palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa eri toimintayksiköissä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jota varten haastateltiin viittä palliatiivisen osaston ja palliatiivisen poliklinikan sairaanhoitajaa. Lisäksi kolme potilaiden läheisistä vastasi kyselyyn aiheesta. Tulokset perustuivat hoitajien ja läheisten kokemuksiin. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2019.
Tukea ja vastauksia hoitajalta
Hoitohenkilökunnan empaattinen suhtautuminen potilaan läheisiin on erityisen tärkeää. Jotta potilaan läheisiä voidaan tukea ja kannustaa osallistumaan elämän loppuvaiheen hoitoon, on huomioitava läheisen omat voimavarat ja resurssit. Läheisen osallistumiseen potilaan hoidossa vaikuttaa myös hänen suhteensa potilaaseen. Valmiiksi läheiset suhteet edesauttoivat läheisen osallistumista potilaan arkeen ja siitä suoriutumiseen. Monelle auttaminen arkisissa asioissa oli itsestään selvää ja tuntui luonnolliselta. Hoitajalta kaivattiin tukea ja vastauksia mieltä askarruttaviin konkreettisiin kysymyksiin esimerkiksi kivuista ja sen hoidosta.
Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä käytännön hoitotyössä. Opinnäytetyön tulokset voivat toimia ohjeistuksena erilaisissa työyksiköissä, jossa ei vielä ole vakiintuneita toimintatapoja palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamisessa.
Kirjoittajat
Kirsi Manninen ja Eeva Suomalainen ovat sairaanhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta. Heidän opinnäytetyönsä käsitteli läheisten osallistumista ja sen tukemista elämän loppuvaiheen hoidossa.
Birgitta Lehto on opinnäytetyön ohjaava opettaja LAB-ammattikorkeakoulusta ja on mukana EduPal-hankkeessa.
Lähteet
Anttonen, M. 2016. Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa. [Viitattu 12.10.2019]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98745/978-952-03-0066-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
Hökkä, M., Lehto, J., Saarto, T. 2017. Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen – Edupal. Opetus ja kulttuuriministeriö hankkeen toimintasuunnitelma.
