Jokaisen kotoutumisella on oma tahtinsa: maahanmuuttajan kotoutumista edistäviä käytäntöjä Etelä-Karjalassa

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-koulutukseen tehdyn opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimivia käytäntöjä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi sekä kotoutumiseen liittyvää arviointia. Tarve maahanmuuttajatyön kehittämiseen syntyi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maahanmuuttopalvelut -yksikössä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella alueellisissa kotoutumisen verkostoissa voidaan luoda kotoutumista edistäviä toimintatapoja. Kotoutumista tulee kehittää ja arvioida valtakunnallisesti, mutta erityisesti paikallisella tasolla (OECD 2018, 5). Saukkosen (2018, 2) mukaan kansainvälisellä tasolla onkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, miten asukkaiden vuorovaikutusta, yhteiseloa sekä hyviä väestösuhteita voitaisiin edistää paikallisesti.

Photo by Alexis Brown on Unsplash
Kuva 1. Kotoutujia haastateltiin opinnäytetyötä varten. (Kuva: Alexis Brown, Unsplash)

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kolmessa eri maahanmuuttajien ryhmäkeskustelussa ja sitä työstettiin maahanmuuttajatyön ammattilaisten ryhmässä.

Opinnäytetyön aineistona käytettiin Eksoten maahanmuuttopalvelut -yksikössä tehtyä kartoitusta kotoutumisen tiedoista ja taidoista, joita ovat suomen kieli, työllistyminen, asuminen, mielekäs tekeminen, vanhemmuus, perhe-elämä ja parisuhde, hyvinvointi sekä oman talouden hoitaminen (Heino-Kukkurainen, Iisvirta & Piikki 2018). Näiden tietojen ja taitojen oppimista selvitettiin opinnäytetyössä ja tuloksista johdettiin kotoutumista edistäviä käytäntöjä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kotoutumisen tietojen ja taitojen oppimista edistävät käytännöt (Kuvio: Piikki & Sallinen 2020)

Kotoutuja tarvitsee tietoa ja mahdollisuuksia luoda sosiaalisia suhteita

Sosiaaliset suhteet, kotouttamisen verkostot ja tiedon jakaminen korostuivat tuloksissa edellä kuvattujen käytäntöjen lisäksi. Vuorovaikutus suomenkielisten kanssa edistää suomen kielen, suomalaisten tapojen ja normien oppimista. Sosiaaliset suhteet muiden maahanmuuttajien kanssa antavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia maahanmuutosta. Lisäksi sosiaaliset suhteet lisäävät hyvinvointia. Maahanmuuttajien mahdollisuuksia luoda sosiaalisia suhteita ja verkostoja onkin tuettava kotoutumista edistävänä toimena.

Alueelliset kotouttamisen toimijoiden verkostot ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö edistävät hyviksi havaittujen käytäntöjen viemistä pysyviksi rakenteiksi. Laadukas palveluohjaus ja tiedon jakaminen edellyttävät ammattilaisilta toisten palvelujen ja toiminnan hyvää tuntemusta. Maahan muuttanut tarvitsee paljon tietoa kotoutuakseen Suomeen. Tulosten perusteella tietoa löytää helpoimmin maahanmuuttajille tarkoitetusta neuvontapisteestä. Lisäksi tiedon jakaminen monipuolisesti eri paikoissa ja monin eri tavoin edistää kotoutumista.  

”Jokaisen kotoutuminen etenee yksilöllisesti”, totesi eräs opinnäytetyössä haastatelluista. Kotoutumisen edistymisen arviointi edellyttäisi nykyistä tarkemmin määriteltyjä tavoitteita. Tarvitaan myös malleja kotoutumisen arviointiin. Arviointi kokonaisuutena tarkoittaa kotoutumisen tarkastelua seitsemän eri ulottuvuuden kautta: osaaminen, tunne, toimijuus, suomen kieli, työllistyminen, tuen tarve ja sosiaaliset suhteet. Tietojen ja taitojen osaamisen edistymistä olisi mahdollista mitata. On kuitenkin tunnistettava, että osaamisen edistyminen ei kuvaa koko kotoutumisen kokonaisuutta.

Kirjoittajat

Titta Piikki on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija, joka työskentelee tiimivastaavana Eksoten maahanmuuttopalvelut -yksikössä.

Heli Sallinen on LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija, joka työskentelee Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimessa varhaiskasvatuksen opettajana.

Mari Kokkonen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön yliopettaja.

Birgitta Lehto on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori.

Lähteet

Heino-Kukkurainen, M., Iisvirta, H-L. & Piikki, T. 2018. Kotoutumisen tiedot ja taidot.  Maahanmuuttopalvelut, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

OECD. 2018. Working Together for Local Integration of Migrants and Refugees. Paris: OECD publishing.

Piikki, T. & Sallinen, H. 2020. Kotoutumista edistäviä käytäntöjä ja näkökulmia arviointiin. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Ylempi AMK-opinnäytetyö.

Saukkonen, P. 2018. Kotoutuminen tapahtuu kaupungeissa. OECD:n raportti tarjoaa hyviä neuvoja kotouttamiseen paikallistasolla. Helsinki: Työpapereita 2018:5. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.