Lähiesihenkilöillä on tarvetta johtamista tukeville rakenteille, organisaation suunnannäyttämiselle eli johtotähdelle sekä ammatillisten arvojen huomioimiselle. Nämä korostuvat erityisesti suurten organisaatiomuutosten aikana, jolloin niitä tulisi huomioida tuottavuuden lisäksi. (Morrison & Jensen 2022.) Kun organisaatiossa tiedetään, mitkä tekijät vaikuttavat esihenkilöiden psykologiseen hyvinvointiin ja sitä kautta hyvään johtamiseen, organisaatiolla on mahdollisuus olla parempi työpaikka. Tämän ymmärryksen ja sitä seuraavien toimenpiteiden kautta voidaan myös parantaa pitovoimaa ja vetovoimaa. (Dextras-Gauthier ym. 2023.) Esihenkilö vaikuttaa alaistensa hyvinvointiin, joten hänen hyvinvointiinsa panostaminen tulisi olla organisaation intressissä (Zeike ym. 2019).
Hyvinvoinnin monisäikeisyys
LAB-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa valmistunut YAMK-opinnäytetyö keskittyi tutkimaan yhteyttä esihenkilön hyvinvoinnin ja pitovoiman välillä (Fiskars 2024). Tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten lähijohtajan työssä tapahtuneet muutokset vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa ja onko tällä yhteys pitovoimaan. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui 19 tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta.
Lähiesihenkilön hyvinvointi on monimutkainen ja monisäikeinen kokonaisuus. Kirjallisuuskatsauksessa (Fiskars 2024) löytyi yhteys esihenkilön hyvinvoinnille ja pitovoimalle, mutta asiaa on katsottava laajasti ja monesta näkökulmasta. Esihenkilön hyvinvointi vaikuttaa siihen, miten hän johtaa. Hyvinvoiva esihenkilö jaksaa myös muutoksessa johtaa palvelevalla ja valmentavalla otteella. Esihenkilön psykologinen hyvinvointi vaikuttaa hänen johtamistyyliinsä. Positiiviset johtamistyylit ovat kytköksissä hyvinvointiin, kun taas negatiiviset tyylit ovat kytköksissä pahoinvointiin. (Dextras-Gauthier ym. 2023.) Esimerkiksi hoitajien ja heidän esihenkilöidensä työhyvinvoinnilla on yhteys johtamistyyliin, minkä vuoksi organisaatioiden tulisi harkita toimia, joilla kehittää johtajiensa johtamistyyliä (Niinihuhta ym. 2022).
Hyvä suhde esihenkilöön sitouttaa organisaatioon
Luottamus organisaation johtoon ja lähijohtamiseen vahvistaa tahtoa jäädä organisaatioon. Koettu organisaation tuki kostuu kolmesta toimijasta: lähiesihenkilö, organisaation muut johtotasot ja omat kollegat. (Gadolin 2021; Knight 2018.) Mitä korkeampi työntekijän kokemus hyvinvoinnista on, sitä paremmin työntekijä sitoutuu organisaatioon ja sitä vähemmän aikoo lähteä. Esihenkilö-alaissuhde on pitovoimaan nähden tärkeä. Molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva suhde tukee hyvinvoivan ja psykologisesti turvallisen työympäristön syntymistä. (Brunetto ym. 2014; Knight 2018; Laitinen ym. 2024.) Työntekijöidensä hyvinvointiin panostavat organisaatiot voittavat pitkällä tähtäimellä, koska sillä on vaikutusta tuottavuuteen, sitoutuvuuteen ja parempaan pitovoimaan. (Gelencsér ym. 2023).
Kirjoittajat
Yvonne Fiskars työskentelee palveluvastaavana sosiaali- ja terveysalalla ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla YAMK -koulutuksessa
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä yliopettajana.
Lähteet
Brunetto, Y., Shacklock, K., Teo, S., & Farr-Wharton, R. 2014. The impact of management on the engagement and well-being of high emotional labour employees. International Journal of Human Resource Management. Vol. 25 (17), 2345–2363. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa DOI 10.1080/09585192.2013.877056
Dextras-Gauthier, J., Gilbert, M.-H., Dima, J., & Adou, L. B. 2023. Organizational culture and leadership behaviors: is manager’s psychological health the missing piece? Frontiers in Psychology. Vol. 14, 1237775–1237775. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa DOI 10.3389/fpsyg.2023.1237775
Fiskars, Y. 2024. Lähijohtamisen rooli muutoksessa – vaikutus lähiesihenkilön hyvinvointiin ja pitovoimaan sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 08.04.2024 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404055831
Gadolin, C., Skyvell Nilsson, M., Ros, A., & Törner, M. 2021. Preconditions for nurses’ perceived organizational support in healthcare: a qualitative explorative study. Journal of Health Organization and Management. Vol. 35 (9), 281–297. Viitattu 27.3.2024 Saatavissa DOI 10.1108/JHOM-03-2020-0091
Gelencsér, M., Szabó-Szentgróti, G., Kőmüves, Z. S., & Hollósy-Vadász, G. 2023. The holistic model of labour retention: The impact of workplace wellbeing factors on employee retention. Administrative Sciences. Vol. 13 (5), 1–25. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa DOI 10.3390/admsci13050121
Knight, F. L. 2018. Strategies to Retain Employees in the Health Care Industry. Walden University. ProQuest Dissertations Publishing. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://ezproxy.saimia.fi/login?&url=https://www.proquest.com/dissertations-theses/strategies-retain-employees-health-care-indus-try/docview/2132904994/se-2?accountid=202350
Laitinen, J., Selander, K., Ervasti, J. & Kivimäki, M. 2024. Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2023. Työterveyslaitos. Viitattu 27.3.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148158/TTL_978-952-391-148-2.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Morrison, V. J., & Jensen, A. L. 2022. Between a rock and a hard place: Nurse managers’ experiences of large‐scale organizational change in the public health service. Journal of Advanced Nursing. Vol. 78 (10), 3385–3397. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa DOI 10.1111/jan.15413
Niinihuhta, M., Terkamo‐Moisio, A., Kvist, T., & Häggman‐Laitila, A. 2022. Nurse leaders’ work‐related well‐being—Relationships to a supervisor’s transformational leadership style and structural empowerment. Journal of Nursing Management. Vol. 30 (7), 2791–2800. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa DOI 10.1111/jonm.13806
styles66. 2018. Styles, S. Työhaastattelussa, haastattelu. Pixabay. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ty%C3%B6haastattelussa-haastattelu-job-3410427/
Zeike, S., Choi, K.-E., Lindert, L., & Pfaff, H. 2019. Managers’ Well-Being in the Digital Era: Is it Associated with Perceived Choice Overload and Pressure from Digitalization? An Exploratory Study. International Journal of Environmental Re-search and Public Health. Vol. 16 (10), 1746-. Viitattu 27.3.2024. Saatavissa DOI 10.3390/ijerph16101746
