Sote-alalle kohdistuu paineita, jotka haastavat uudistamaan johtamiskäytänteitä ja -osaamista (Hoffren 2019, 17). Paine kohdistuu myös lähijohtajiin, joiden tehtävin kuuluu mm. yksikkönsä suunnan näyttäminen, tiimien ylläpito sekä tiedon välittäminen (Räsänen 2024, 27). Terveydenhuollon lähijohtajat ovat keskeisessä asemassa hoitotyön laadun ja henkilöstön työssä jaksamisen tukemisessa (Gebreheat ym. 2023), koordinoiden päivittäin hoitohenkilöstön työtä ja vastaten käytännön toiminnan sujuvuudesta (Laaksonen & Ollila 2017). Toimivan työyhteisön takana on sekä työnsä, tiiminsä, että asiakkaansa tunteva lähiesihenkilö. On tärkeää, että esihenkilö tunnistaa tiimin jäsentensä vahvuuksia ja tukee kehittymään. Näin myös asiakkaat saavat parempaa hoitoa.
Johtamisen piirteitä ja trendejä
Johtaminen on taito, jota tulisi kehittää ja harjoitella. Innostuminen, uuden oppiminen ja tiedon jalkauttaminen käytännön työhön motivoi myös työntekijöitä. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa, jolloin johtajilta vaaditaan uudenlaista osaamista innovaatioiden, uudistusten ja muutosten johtamisessa (Räsänen 2024, 28; Tevameri 2023; Virtanen & Tammeaid 2020, 35; Lammintakanen ym. 2016).
Lähijohtajien työssä on tapahtunut vähittäin suuri muutos vastuiden siirtämisessä henkilöstölle asioissa, jotka ovat aiemmin olleet yksinomaan lähijohtajan päätettävissä. Työtä tehdään ja kehitetään enemmän yhdessä valmentavan työotteen hengessä keskittymällä kannustavaan palautteeseen sekä ratkaisukeskeisyyteen (ks. Malin ym. 2023; Ristikangas & Ristikangas 2017; Bond, C. & Seneque 2013). Kestäväksi toimintatavaksi on nähty lähijohtajien kouluttaminen tukemaan, edistämään ja mahdollistamaan itseohjautuvuutta (Aura ym. 2020). Menestyvän työyhteisön takana on tukea myös itse ylemmältä johdolta saava ammattitaitoinen lähijohtaja (Rousu & Lanne-Eriksson 2021, 12–13; Viitala 2021.), joka toimii tiimin tukena omalla esimerkillään suuntaa näyttäen tiimin kanssa yhteistyössä. Parhaimmillaan tuki toimii läpi organisaatiotason heijastuen positiivisella tavalla palvelun laatuun joka tasolla.
Lähijohtajuutta haastavat ja tukevat monet tekijät
Lähijohtajuudelle erityisiä haasteita ja työhyvinvointia tukevia tekijöitä voidaan tunnistaa palveluun ja asiakkuuksiin liittyvistä yksityiskohdista. Laitoshoidosta siirtyminen lähiyhteisössä asumiseen on ollut suuri muutos, mikä on tarkoittanut vammaisten lasten kohdalla asumista lapsuudenkodin ulkopuolella pienryhmäkodeissa. Tämä palvelurakenteen muutos on vaatinut valtavasti uuden oppimista ja uudenlaisten toimintamallien rakentamista, kun palveluissa on lisääntyvässä määrin siirrytty kehittämään palveluja asukkaiden itsemääräämisoikeutta tukevaan suuntaan (ks. Valvira 2024).
Lähijohtajien erityisosaamista on oman alan lisäksi myös mm. joustava oppiminen ja strateginen tulosjohtaminen. Tärkeimpiä voimavaroja ovat kollegoilta ja yhteistyökumppaneilta saatu tuki. (Räsänen 2024, 125, 134–136.) Organisaation arvojen hyväksyminen, oman esihenkilön tuki, moniammatillinen yhteistyö ja asiakastyö sekä koulutus ja kehittämistyö tuovat työhön voimavaroja. Tulevaisuudessa lähijohtajien työssä näyttää keskittyvän muutosjohtamiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen (Räsänen 2024, 170; Vitale ym. 2022).
Kirjoittajat
Arja-Tuulikki Malin on lehtori, joka opettaa ja tutkii johtamista LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialalla.
Annu Aromaa on luonnosta voimaa ammentava vammaisalan ammattilainen, joka työskentelee lasten pienryhmäkodin yksikönjohtajana ja opiskelee LAB YAMK:ssa sote-alan palvelumuotoilua.
Lähteet
Aura, O., Ahonen, G., Hussi, T. & Ilmarinen, J. 2020. Itseohjautuvuuden johtaminen. Tutkimusraportti. Perustuu TSR:n tukemaan tutkimukseen. Ossi Aura Consulting.
Bond, C. & Seneque, M. 2013. Conceptualizing coaching as an approach to management and organizational development. The Journal of Management Development, 32(1), 57–72. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/02621711311287026
Gebreheat, G., Teame, H. & Costa, I., E. 2023. The Impact of Transformational Leadership Style on Nurses’ Job Satisfaction: An Integrative Review. Sage Open Nursing. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/23779608231197428
Hoffrén, M., Syvänen, S. & Laulainen, S. 2017. Tuhoavan johtamisen rakentuminen sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskuvauksissa. Työelämän tutkimus, 15(1), s. 47–65. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85300
Kailassuo, E-I. 2020. Hoitotyön esimiesten kokemuksia esimiestyöstä ja hyvinvoinnistaan. Pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto. LUT-Yliopisto.Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/handle/10024/161196
Laaksonen, H., & Ollila, S. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. 3., uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Lammintakanen, J., Rissanen, S., Peronmaa-Hanska, E., Joensuu, M. & Ruottu, T. 2016. Johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:68. Viitattu 13.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79134/STMraportti_johtaminen%20j a%20kehitt%c3%a4minen%20sosiaali- %20ja%20terveydenhuollossa23123016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Malin, A-T., Piirainen, J. & Siipola, M. 2023. Valtuuttavan johtamisen mahdollisuuksia ja esteitä. LAB Focus. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/valtuuttavan-johtamisen-mahdollisuuksia-ja-esteita/
Olakivi, A., van Aerschot, L., Mathew Puthenparambil, J. & Kröger, T. 2021. Ylikuormitusta lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä. Miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista? Yhteiskuntapolitiikka. Vol. 86 (2), 141–154. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/141193
Ristikangas, M-R. & Ristikangas, V. 2017. Valmentava johtajuus. 4.painos. Liettua. Talentum Media Oy.
Rousu, S. & Lanne-Eriksson, M. (toim.) 2021. Lähijohtaminen sosiaalialalla. Metropolia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 39. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-308-4
Räsänen, T. 2024. Lähijohtajan johtamispaine, osaaminen ja selviytymiskeinot. Muutosjohtamista hallinnollisten ja dialogisten jännitteiden keskellä sosiaali- ja terveysalan rakennemuutoksessa Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 322 University of Eastern Finland Kuopio 2024. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/31618
Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. TEM toimialaraportit 2021:2. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf?seque nce=1&isAllowed=y
Valvira. 2024. Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeus sosiaalihuollon palveluissa. Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/vammaisten-henkiloiden-itsemaaraamisoikeus
Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. E-Kirja. Edita Publishing Oy. Ellibs.
Vitale, E., Calabrò, A., Ilari, F., Ercolani, M., Mea, R., Benedetto, A., Capizzello, D., Lezzi, A., Zacchino, S., Marzullo, M., Marzullo, S., & Lupo, R. (2022). Which socio-demographic patterns influence nursing managers’ empowerment perceptions among nurses? An investigatory study. Acta Bio-Medica de l’Ateneo Parmense, 93(6). Viitattu 2.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23750/abm.v93i6.13302
Virtanen, P. & Tammeaid, M. 2020. Developing Public Sector Leadership: New Rationale, Best Practices and Tools. Cham: Springer.
