Lähisuhdeväkivalta jää usein huomaamatta

Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jonka osalliset ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Tällaisia voi olla esimerkiksi nykyinen tai entinen kumppani tai lähisukulainen. Väkivallan vaikutukset kuitenkin ulottuvat koko lähipiiriin. Siitä huolimatta se jää tyypillisesti piiloon. (THL 2023.)

Lähisuhdeväkivalta jää usein huomaamatta, sillä se tapahtuu tyypillisesti kodeissa (THL 2023). Ensihoitajat työskentelevät terveydenhuollon toimipisteiden ulkopuolella (Kuisma 2021, 15). Tällöin ensihoitajat pääsevät näkemään, millaisissa oloissa tai ympäristöissä ihmiset elävät elämäänsä  terveydenhuollon toimipisteiden ulkopuolella.

Terveydenhuoltolaki ohjaa ensihoidon toimintaa ja määrittääkin yhdeksi ensihoidon tehtäviksi potilaan ja muiden osallisten kuten läheisten ohjaamisen psykososiaalisen tuen piiriin (Terveydenhuoltolaki 1516/2016, 40§).

Tilanteen tunnusmerkit ovat hienovaraisia

Lähisuhdeväkivaltaa voi kohdistua keneen tahansa sukupuolesta, iästä tai varallisuudesta huolimatta. Yleisimmin se mielletään fyysiseksi väkivallaksi, mutta se voi olla yhtä lailla esimerkiksi henkistä- tai seksuaaliväkivaltaa. (Ensi- ja turvakotien liitto 2024.)

Sen vaikutukset voivat ilmetä erilaisten ja jopa eri-ikäisten fyysisten vammojen lisäksi lamaannuksena ja alistuneena käytöksenä tai toisaalta kiihtyneisyytenä ja vihamielisyytenä (THL 2023). Väkivallalla on tapana muuttua ajan mittaa pahemmaksi, jolloin se muuttuu osallisille arkiseksi. Sille on yleistä väkivallan kierre, jossa hyvät ja huonot ajat kiertävät kehää. Tämän ymmärtäminen terveydenhuollon kentällä on tärkeää, jotta tilanne saadaan katkaistua ja osalliset ohjattua avun piiriin. (Ensi- ja turvakotien liitto 2024.) Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat olla osallisilla esteenä hakea itse apua tai irtaantua väkivaltaisesta suhteesta (THL 2023).

Lähisuhdeväkivallan tunnistamisen hyödyt

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja lisäten terveydenhuollon palveluiden käyttöä jopa kaksinkertaiseksi. Kuitenkin vain pieni osa lähisuhdeväkivallan osallisista tunnistetaan terveydenhuollossa. Tunnistamisen parantamisella voisimme merkittävästi vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia sekä osallisten kärsimystä. (Siltala 2022.)

[Alt-teksti: mieshenkilö teknisten lääketieteellisten laitteiden äärellä pitää kädessään tekstiä sisältävää korttia, jonka otsikko on tunnista lähisuhdeväkivalta.]
Kuva 1.  Tarkastuskortti ensihoitajan käytössä. (Kuva: Anniina Kilpi)

Ensihoidon työkuva on muuttunut vuosikymmenien aikana paljon ja tehtävämäärät lisääntyneet. Kun aikoinaan pääasiallinen tarkoitus oli saada ammattiapu sydänpysähdyspotilaille ja onnettomuuksien uhreille sekä saada kuljetettua heidät nopeasti hoitoon, nykyaikana ensihoitajat pyrkivät tunnistamaan ja hoitamaan laajempaa kirjoa potilaita. (Kuisma ym. 2021, 18–19)

Opinnäytetyönä toteutettiin ensihoidon kentälle suunnitellun tarkastuskortin lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi (Kilpi & Luotinen 2024). Korttiin sisällytettiin palvelut, joiden piiriin osalliset voidaan ohjata sekä muistutus terveydenhuollon ammattilaisen lakiin perustuvista ilmoitusvelvollisuuksista. Toivomme työkalun herättävän ensihoitajia huomaamaan lähisuhdeväkivallan merkkejä sekä helpottavan toimintaa työtehtävissä, joissa lähisuhdeväkivalta on jossain sen muodossa läsnä.

Kirjoittajat

Anniina Kilpi ja Emma Luotinen ovat ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina.

Lähteet

Ensi- ja turvakotien liitto. 2024. Tunnista väkivalta. Viitattu 24.3.2024. Saatavissa https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/perhe-ja-lahisuhdevakivalta/tunnista-vakivalta/#avopalvelut1246-a579

Kilpi, A. & Luotinen, E. 2024. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ensihoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/850463/Kilpi_Luotinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. 2021. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro. 

Pietiläinen, M. Keski-Petäjä, M. & Attila, H. 2022. Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä Suomessa – lisätietoja webinaarissa 15.6.2022. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://www.stat.fi/uutinen/parisuhdevakivallan-kokemukset-yleisia-suomessa-lisatietoja-webinaarissa-1562022

Siltala, H. 2022. Lähisuhdeväkivallan tehokkaampi tunnistaminen vähentäisi väkivallasta aiheutuvia terveyshaittoja ja -kustannuksia. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu: 18.3.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16862

Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Finlex. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

THL. 2023. Lähisuhdeväkivalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta