Lapsen oikeus osallisuuteen palvelutarpeen arvioinnissa

Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja perustuslaissa turvataan lasten oikeus ilmaista oma mielipiteensä ja vaikuttaa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskeviin päätöksiin. (Yleissopimus lapsen oikeuksista, 12 artikla; Suomen perustuslaki 731/1999, 6§.) Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsen toiveisiin ja mielipiteisiin. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 32§.)

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukainen toimenpide, mikä aloitetaan, kun sosiaalitoimessa vastaanotetaan yhteydenotto tuen tarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoitus. Arviointi tehdään siinä laajuudessa, kuin tilanne edellyttää asiakkaan ja hänen läheistensä sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 41§.)

Lapsen etua arvioitaessa osallisuutta pidetään merkittävänä lähtökohtana. Koska palvelutarpeen arvioinnissa asiakkaana on lapsi ja päätökset koskevat häntä, on hänen osallisuutensa toteutuminen keskiössä. Osallisuuden tulisi olla toimintatapa, joka tarjoaa mahdollisuuksia sekä työntekijälle että lapselle. (Heinonen 2017, 252–253.)

Työntekijä tukee lapsen osallisuutta

Lapsen osallisuus toteutuu kuuntelemalla hänen tarpeitaan, toiveitaan ja näkemyksiään sekä kysymällä hänen mielipiteitään erilaisista vaihtoehdoista. Osallistamalla lapsi arviointiin ja päätöksentekoon sekä antamalla hänen vaikuttaa omaan palveluunsa, osallisuus toteutuu. (HE 164/2014). Osallisuus parantaa palveluiden laatua ja asiakastyytyväisyyttä sekä edistää asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Tärkeää on asiakkaan oma kokemus osallisuuden toteutumisesta. (THL 2023.)

Palvelutarpeen arvioinnissa ammattilaisten vastuulla on, että lapsi pääsee osallistumaan. Heidän on opastettava lasta keinoista, jotka auttavat häntä osallistumaan. Ammattilaisten tulee myös taata lapselle turvallinen mahdollisuus kieltäytyä osallistumasta. Kun lapsi saa kokemuksen, että hän on tullut kuulluksi ja nähdyksi omana arvokkaana itsenään vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta, hän on osallinen omassa asiassaan. (Heinonen 2017, 253.)

Palvelutarpeen arvioinnissa tulisi käyttää osallistavaa dokumentointia

Nurmisen ja Poikosen (2024) YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin prosessia. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana ja siihen osallistui lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa olleita asiakkaita ja arviointia tekeviä ammattilaisia. Opinnäytetyössä selvisi, että asiakkaita osataan kohdata arvostavasti ja usein arvioinnissa löydetään yhteinen näkökulma.

Kehittämiskohteeksi tunnistettiin loppuyhteenvedon laatiminen asiakkaalle ja osallistavan dokumentoinnin hyödyntäminen. Työmenetelmänä osallistava dokumentointi voi lisätä asiakkaan kokemaa luottamusta, osallisuutta ja tukea asiakassuhteen myönteistä kehitystä. Se myös tekee näkyväksi ja yhteisesti jaetuksi, mistä on sovittu ja mitkä ovat tavoitteet työskentelylle. (Laaksonen ym. 2011; Pyykönen 2012.)

Lähteet

HE 164/2014. Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Finlex. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2014/20140164

Heinonen, H. 2017. Lastensuojelu ja lapsen etu. Teoksessa Törrönen, M., Hänninen, K., Jouttimäki, P., Lehto-Lundén, T., Salovaara, P. & Veistilä, M. (toim.) Vastavuoroinen sosiaalityö. Helsinki: Gaudeamus, 243–260.

Laaksonen, M., Kääriäinen, A., Penttilä, M., Tapola-Haapala, M., Sahala, H., Kärki, J. & Jäppinen, A. 2011. Asiakastyön dokumentointi sosiaalihuollossa. Opastusta asiakastiedon käyttöön ja kirjaamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79866/d68ab232-88fc-4478-8c21-91164a177a1a.pdf?sequence=1

Nurminen, S. & Poikonen, M. 2024. “Palvelutarpeen arviointi oli oikeastaan aika tärkeä siinä mielessä, että se auttoi meitä löytämään juuri sen oikean palvelun.”: lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (YAMK). Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512347

picjumbo_com. 2015. Lapsi, leikkiä. Pixabay. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-leikki%C3%A4-tutkimus-v%C3%A4ri-oppia-865116/

Pyykönen, R. 2012. Dokumentit töissä – osallistava dokumentointi. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2012:2. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa http://www.aikuissosiaalityo.fi/files/2499/Dokumentit_toissa_osallistava_dokumentointi_Riikka_Pyykonen_2012.pdf

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Laki sosiaalihuollon järjestämisestä kunnissa. Finlex. Viitattu 23.5.22024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

Suomen perustuslaki 731/1999. Laki kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Finlex. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

THL. 2023. Lapsen osallisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lapsen-osallisuus

Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2