Lapsuuden ruokakasvatuksella kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin

Harva vanhempi ajattelee, että kaikki kotona ruokailuun liittyvä toiminta on osa lapsen ruokakasvatusta. Kotona luodaan kuitenkin perusta, kuten säännöllinen ateriarytmi, monipuolinen ruokavalio sekä asenne ruokaan ja ruokailuihin. Kannustava ilmapiiri kehittää lapsen myönteistä ja tasapainoista suhdetta häneen itseensä, mutta myös ruokaa kohtaan. Vanhempien tehtävänä on tukea ja kannustaa koululaista itsenäistymisessä.

Menetelmät osana ruokakasvatusta ja terveyden edistämistä

Arjen kiireet, epäsäännöllinen syöminen ja vääränlaiset ruokailutottumukset aiheuttavat usein haasteita. Erilaisilla menetelmillä voidaan kuitenkin tukea ravitsemussuositusten toteutumista. Ruoasta tulisi innostua jo lapsena ja samalla saada oivalluksia ruoan alkuperästä, kulttuurista ja kehon kielestä. Lapsena opitut tottumukset säilyvät aikuisuuteen, joten panostaminen lasten ruokakasvatukseen on merkittävä terveyteen vaikuttava tekijä myös tulevaisuudessa. (Neuvokas perhe 2024a; Ruukku Ry 2024.)

Ruokakasvatusta voidaan tukea esimerkiksi Sapere-menetelmällä, jonka avulla ruokamaailmaan tutustutaan eri aisteilla. Tarkoituksena on herätellä uteliaisuutta, tutkimushalua ja ruokarohkeutta sekä samalla poistaa ennakkoluuloja. Ruokarohkeus lisääntyy oivaltamisen ja ilon kautta. Lapset oppivat kokeilemalla, ihmettelemällä, aistimalla, tutkimalla ja leikkimällä. (Neuvokas perhe 2024b.)

Monipuoliset ja vaihtelevat ruoka-aineet mahdollistavat terveyttä edistävät sekä ympäristön kannalta kestävät ja hyvänmakuiset ateriat ja välipalat (Ruokavirasto 2024). Koululaiselle kannattaakin opettaa 1+1+1-muistisääntö, jossa 1 osa on hiilihydraatteja, 1 osa proteiineja ja 1 osa kasviksia, hedelmiä tai marjoja. Tällä muistisäännöllä on helppo tehdä terveellinen ja monipuolinen ateria, kuten smoothie tai täytetty sämpylä. Koululaisen kanssa voi etukäteen valmistaa aterioita jääkaappiin, jolloin kiusaus tarttua epäterveellisiin naposteltaviin vähenee. (Sydänmerkki 2024.)

Kuva 1. Ruokarohkeutta kokeilemalla ja itse tekemällä.  (Kuva: Mari Kronqvist)

Kokkikerho tukemassa ruokataitoja

Ruokakasvatus on iloa kaikissa lapsen kasvuympäristöissä, kodin lisäksi myös koulussa, harrastuksissa ja terveydenhuollossa (Ruukku ry 2024). Koululaisten ruokataitoja kehitettiin opinnäytetyönä toteutetussa kokkikerhossa yhteistyössä Lappeen seurakunnan kanssa. Kokkikerho toteutettiin valmistaen terveelliset aamu-, väli-, ja iltapalat ravitsemussuosituksien mukaisesti, ja taustalla hyödynnettiin aistilähtöistä Sapere-menetelmää. Osallistujat pääsivät kartuttamaan ruokaan liittyviä tietotaitoja hyödyntäen kaikkia aisteja: näkö, kuulo, maku, haju ja tunto. (Kronqvist & Seppälä 2024.)

Terveyttä tukevia ravitsemussuosituksia harjoiteltiin iloisten onnistumisen kokemusten ja yhdessä tekemisen myötä. Kerhoon osallistuttiin innokkaasti ja palaute oli erittäin hyvää. Kokkikerhosta on tarkoitus koota malli, jolloin vastaava toteutus on jatkossakin helppo järjestää. (Kronqvist & Seppälä 2024.)

Ruokakasvatuksella tuetaan lapsen itsenäisyyttä ja annetaan työkaluja terveelliseen syömiseen. Terveelliset ateriat tukevat lasten jaksamista päivän aikana ja ehkäisevät epäterveellistä napostelua. Lisäksi ruokakasvatus vaikuttaa pitkällä aikavälillä terveyteen ja hyvinvointiin vähentäen esimerkiksi lihavuuden ja ylipainon kasvua väestössä.

Kirjoittajat

Mari Kronqvist ja Marika Seppälä ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita.

Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Kronqvist, M. & Seppälä, M. 2024. Alakouluikäisten aamupalan, välipalan ja iltapalan merkitys osana terveellistä ruokailua. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.2.2024.  Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022424

Neuvokas perhe. 2024a. Mitä on ruokakasvatus? Sydänliitto. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/mita-on-ruokakasvatus/

Neuvokas perhe. 2024b. Sapere – aistilähtöinen ruokakasvatus. Sydänliitto. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/sapere-aistilahtoinen-ruokakasvatus/

Ruokavirasto. 2024. Ravitsemus- ja ruokasuositukset. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

Ruukku Ry. 2024. Ruokakasvatus – mitä se on? Ruokakasvatusyhdistys Ruukku Ry. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://ruokakasvatus.fi/mita-ruokakasvatus-on/

Sydänmerkki. 2024. Paremman iltapalan avaimet. Sydänliitto. Viitattu 2.2.2024. Saatavissa https://www.sydanmerkki.fi/iltapala/