Lapsuus on tärkeää aikaa turvallisuuden tunteen, aivojen ja hermoston kehittymisen kannalta. Traumaattiset kokemukset jäävät kehon muistiin, hermostoon hallitsemattomina vireystilojen muutoksina. Traumaattiset muistot pysyvät kehossa ja hermostossa kymmeniäkin vuosia, ellei niitä hoideta. (Leikola 2014, 49–54.)
Traumakokemuksen vaikutukset hyvinvointiin
Traumamuistojen ja niitä laukaisevien ärsykkeiden välttäminen jokapäiväisessä elämässä syö traumatisoituneen psyykkiset voimavarat. Traumamuistot laukaisevat hermoston yli- tai alivireyksiä, jotka liittyvät pelon tunteisiin. (Leikola 2014, 49–54.) Lapsuuden aikainen traumatisoituminen aiheuttaa stressin hallinnan ongelmia. Traumatisoitunut on kehollisesti yli normaalin sietokyvyn jatkuvasti, joten pienikin fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen stressi voi romahduttaa voinnin uupumukseen asti. Ihmissuhde- ja työpaikalla ilmenevät vaikeudet kasaantuvat stressin myötä lisää. Alunperinkin kiintymyssuhteessa traumatisoituneella on vaikeuksia ihmissuhteissa, koska hänen sosiaaliset, kotona oppimansa mallit ovat vinoutuneita. (Leikola 2014, 256–258; Salokangas 2020, 76.)
Ylivireys ei mahdollista lepoa, rentoutumista eikä unta, koska keho on virittäytynyt taistelemaan tai pakenemaan. Alivireydessä traumatisoitunut on voimaton ja kykenemätön toimintaan. Nukkuminen ei tuo kuitenkaan virkistystä, koska pelko pitää hermoston valppaudessa. (Leikola 2014, 73).
Uupumisen taustatekijöiden tunnistaminen terveyspalveluissa
Kantoniemen (2023) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuuskatsauksella, miten uupumisen taustatekijät ja varsinkin lapsuuden traumakokemukset ilmenevät perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolla. Analysoitujen artikkeleiden tuloksissa tunnistettiin useita erilaisia tekijöitä uupumisen taustalla. mutta ei kuitenkaan selkeästi lapsuuden traumakokemukseen liittyviä tekijöitä aikuispotilailla. Opinnäytetyössä (Kantoniemi 2023) pohditaan, että tulokset voivat antaa viitteitä siitä, että lapsuuden aikaisen traumatisoitumisen vaikutuksia tunnistetaan heikosti uupumuksen syyksi perusterveydenhuollossa.
Piiloutuva trauma
Koettu trauma lapsuudessa saattaa piiloutua fyysisen ja psyykkisen oireilun taakse, mikä asettaa haasteita taustasyyn tunnistamiselle kiireisellä perusterveydenhuollon vastaanotolla. Moniammatillinen yhteistyö ja alan asiantuntemus ovat tällöin avainasemassa, jotta trauman kokeneet henkilöt pääsevät hoidon piiriin. Tunnistamisen keinojen ja hoitopolkujen kehittäminen voisivat tuottaa osaratkaisuja koko palvelujärjestelmän tasolla. Lapsuusajan poikkeavilla kokemuksilla on kauaskantoisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvointiin sekä lisääntyneiden sairauspoissaolojen kautta myös yhteiskunnallisiin kustannuksiin (Salonsalmi ym. 2023; Hintsa ym. 2019).
Kirjoittajat
Katariina Kantoniemi on terveydenhoitaja, joka opiskelee ylempää AMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänen erikoistumisalansa tulee olemaan sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu.
Arja-Tuulikki Malin on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Cottonbro studio. 2020. Nainen, makaaminen, väsynyt, yksinäinen. Pexels. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-makaaminen-vasynyt-yksinainen-6753831/
Hintsa, T., Honkalampi, K. & Flink, K. 2019. Stressi, allostaattinen kuormitus ja terveysriskit. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 135(20):1961–6. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15189
Leikola, A. 2014. Katkennut totuus. Traumatutkielma. Espoo: PROMETHEUS kustannus Oy.
Kantoniemi, K. 2023. Uupumuksen taustalla olevan lapsuuden aikaisen traumatisoitumisen tunnistaminen perusterveydenhuollon vastaanotolla, integroiva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö, ylempi AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112631733
Salokangas, R. 2020. Childhood adversities and mental ill health. Studies on associations between reported childhood adverse and trauma experiences and adult perceived attitudes of others, mental disorders and suicidality. Väitöskirja. Turun yliopisto. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/150636/AnnalesB523Salokangas.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salonsalmi, A., Rahkonen, O., Lahelma, E., Pietiläinen, O. & Lallukka, T. 2023. Associations between low parental education, childhood adversities and sickness absence in midlife public sector employees. Scandinavian Journal of Public Health 51(6), 953–962. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/14034948221087996
