Alle kouluikäisen lapsen neurologista kehitystä arvioidaan Lene-testin (Leikki-ikäisten neurologinen kehitys) avulla. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 35) mukaan varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan kanssa. On kuitenkin kaupunkikohtaista, miten yhteistyötä toteutetaan. Varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä yleinen arvio lapsesta tämän käydessä ikäkausittaisessa tarkastuksessa tai neuvola voi halutessaan pyytää tuekseen varhaiskasvatuksen havaintoja ja arviota lapsesta.
Jokaiselle neljävuotiaalle lapselle tehdään laaja terveystarkastus, joka on terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyössä tekemä terveystarkastus. Tarkastuksessa käsitellään lapsen, vanhempien ja perheen terveyttä ja hyvinvointia laaja-alaisesti katsottuna. Lisäksi tarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemä arvio lapsen kasvusta ja kehityksestä. (Hakulinen-Viitanen ym. 2012, 14.) Myös Lene-testi kuuluu laajaan terveystarkastukseen.
Tuentarpeen varhainen havaitseminen
Lenen voi tehdä neuvolalääkäri, terveydenhoitaja tai varhaiskasvatuksen opettaja (THL 2020). Testin tarkoituksena on havaita lapsen neurologisen kehityksen häiriöitä jo varhaisessa vaiheessa. Testin tavoitteena on arvioida ja havaita ongelmat, joista myöhemmin saattaa aiheutua oppimisvaikeuksia. Valtakunnallisen Lenen avulla on taattu kaikille yhtäläiset mahdollisuudet testin suorittamiseen ja mahdollisiin jatkotoimiin. (Mustonen ym. 2000.)
Varhaiskasvatussuunnitelman (2018) mukaan lapsen kokonaisvaltainen arviointi varhaiskasvatuksessa ja arvion jakaminen terveyenhuollon ammattilaisten kanssa auttaa kaikkia osapuolia tunnistamaan mahdollinen varhainen tuentarve. Lapsen kehitystä arvioitaessa on tärkeää tehdä tiiviisti moniammatillista yhteistyötä ja muodostaa kokonaisvaltaiset näkemykset (Mustonen & Valtonen 2017, 92–93). Valtosen (2010) mukaan lapsen kehitysarvion luotettavuus on huomattavasti parempi, kun tarkkailijoita on useampia ja arvio voidaan tehdä myös lapsen käyttäytymisestä sosiaalisissa tilanteissa.
Lene mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön
Lenen seurauksena ajoissa havaittu tuentarve saattaa yhteen monia eri ammattilaisia. Ennen kouluikää annetulla neurologisen kehityksen tuella on myönteisiä vaikutuksia lapsen myöhempään kehitykseen ja oppimiseen. Moniammatillisesti ja yhdessä vanhempien kanssa toteutettua kuntoutusta pidetään tehokkaana. (Mustonen ym. 2000.) Varhaiskasvatuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että lapsen mahdolliset terapeutit ja muut tuen tarjoavat voivat olla yhteydessä lapsen varhaiskasvatusympäristöön, jolloin myös siellä osataan antaa tarvittava tuki lapselle. Leikki-ikäisen neurologisen kehityksen arviointi toimii pohjana varhaiskasvatuksen ja neuvolan välisessä yhteistyössä. Lenen avulla voidaan saada vahvistus mahdollisiin huolenaiheisiin ja sen seurauksena voidaan aloittaa moniammatillinen yhteistyö lasta ja perhettä tukevien toimijoiden välillä.
Kirjoittajat
Maiju Jukka on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta sekä varhaiskasvatuksen opettaja.
Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa.
Lähteet
Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Wallin, M., Pelkonen, M. & Hastrup, A. 2012. Laaja terveystarkastus: Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mustonen, K., Valtonen, R. & Ahonen, T. 2000. Lene – leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille. Lääkärilehti 9/2000, 55 s. 953 – 956
Mustonen, K. & Valtonen, R. 2017. Neurologis-kognitiivisen kehityksen arviointi. Teoksessa Mäki, P., Wikström, K., Hakulinen-Viitanen, T. & Laatikainen, T. (toim.) 2011. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa: Menetelmäkäsikirja. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL. 2020. Leikki-ikäisen neurologinen kehitys (Lene). [viitattu 6.10.2020] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/terveystarkastusten-menetelmat/neurologis-kognitiivinen-kehitys/lene
Valtonen, R. 2010. Oppimisen ongelmien ennakoiminen neuvolan neljävuotistarkastuksessa. NMI-bulletin: Niilo Mäki instituutin tiedotteita ja raportteja, 20(2), 15-23
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Helsinki: Opetushallitus. [viitattu14.10.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
