Liikehallinnan harjoittelu balettitanssijan polvivammariskin vähentämisessä 

 
Baletti lajina tunnetaan sen kauneudesta ja keveydestä, vaikka todellisuudessa se vaatii fyysisesti todella paljon balettitanssijoilta. Balettitanssijat suorittavat usein satoja hyppyjä, käännöksiä ja siirtymisiä painopisteeltä toiselle eri intensiteeteillä pelkästään jo yhden tanssitunnin aikana (Biernacki ym. 2018), joten ei ole yllätys, että polvikipu on yleinen ongelma lajin keskuudessa. 

Leppäsen ja Pasasen (2023) mukaan polven alueen rasitusvammoja syntyy eniten lajeissa, joissa kuormitus alaraajoille on samankaltaista ja pitkäaikaisesti toistuvaa. Balettitanssijoilla polven alueen vammoista yleisimpiä ovatkin rasitusvammat, ja tutkimusten mukaan niitä esiintyy jopa 75 %:lla 13–21-vuotiaista balettitanssijoista (Caine ym. 2015). Balettitanssijoiden polvivammoista yleisimpiä ovat plica-oireyhtymä, polvilumpion rustopinnan rappeutuminen, polvilumpion lateraalinen kompressiosyndrooma, sijoiltaan menevä polvilumpio ja polven rasvapatjaan liittyvät ongelmat. (Reid 2012.) Myös hyppääjän polvi on yleinen vamma. (Nicolini 2014).  

Polvivammoja pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään harjoittelulla, joka keskittyy keskivartalon, lantion ja alaraajojen liikehallinnan kehittämiseen erilaisissa urheilusuorituksissa. Harjoittelussa korostuu tällöin keskivartalon ja alaraajojen lihasvoimaharjoitteet sekä polven ja keskivartalon liikehallintaharjoitteet. (Leppänen & Pasanen 2023.) 

Harjoitteilla tukea polven liikehallintaan 

Liikehallinnalla tarkoitetaan kehon kykyä hallita eri asentoja ja liikettä, ja sen osatekijöitä ovat tasapaino, reaktiokyky, koordinaatio, ketteryys ja liikenopeus (Rinne 2012). Liikehallintaa tarkastellaan koko alaraajan matkalta sekä lantiorenkaan osalta. Polven huono liikehallinta tarkoittaa useimmiten puutteellista sivuttaissuuntaista liikehallintaa. Polven liikkeisiin vaikuttavat lantion ja keskivartalon sivusuunnassa tapahtuvat liikkeet (kuva 1, Powers 2010.)  

Kun lantio pysyy vakaassa linjassa, alustan kuormitusvoimat suuntautuvat polvinivelen keskiosan sisäpuolelle, joka johtaa polvinivelen luonnolliseen varusliikkeeseen eli länkisäärisyyteen (A). Lonkan loitontajien heikkous voi puolestaan johtaa lantion kallistumiseen aiheuttaen massakeskipisteen siirtymisen, mikä taas aiheuttaa polven liiallisen länkisäärisyyteen (B) tai liiallisen pihtipolvisuuden, eli polvien sisääntaipumisen, lisääntymisen (C). (Powers 2010) 

Yleisesti polvi kuormittuu virheellisestä urheilusuorituksen liikemekaniikasta. Jos tukilihaksissa ei ole tarpeeksi voimaa, tai jos ne eivät aktivoidu esimerkiksi hypystä alastulossa, lisää se nivelsiteisiin kohdistuvaa kuormitusta ja altistaa äkillisille ja rasitusperäisille polvivammoille. Myös jarruttava lihastyö on osa hyvää liikehallintaa, ja puutokset siinä näkyvät polviin kohdistuvana ylimääräisenä kuormituksena. Näistä syistä suoritustekniikan virheisiin ja jarruttavan lihastyön puuttumiseen tulee kiinnittää huomioita harjoitteluohjelmissa. (Leppänen & Pasanen 2023.) 

Esimerkkejä polven liikehallintaa tukevista harjoitteista löytyy Aallon ja Siekkisen (2025) opinnäytetyöstä. Opinnäytetyössä koottiin tutkimustietoa ja kirjallisuutta polven vammariskeistä ja niiden vähentämisestä, ja tuloksista laadittiin harjoitusopas musiikki- ja tanssiopisto Estradalle.  

Opinnäytetyön harjoitteissa keskitytään muun muassa lihasvoiman, liikeaistin, stabiloinnin sekä tasapainon kehitykseen. Oppaassa suositellaan keskittymään tekemisen laatuun ja kiinnittämään huomiota lantion alueen voimantuottoon ja kontrolliin sekä polven linjaukseen.  

Stabilointia ja tasapainoa kehittäviä harjoitteita ovat yhden jalan halo sekä neljä erilaista keskivartalon liikettä. Kaikissa keskivartaloharjoitteissa ajatuksena on, että tanssija joutuu tunnistamaan ja kontrolloimaan myös lantion asentoa liikkeiden suoritusten ajan. Tällä pyritään kehittämään lihasvoiman lisäksi myös liikeaistia. Oppaassa esitetään myös lantion ja alaraajojen vahvistavia harjoitteita, kuten lankussa clamshell, hip hinge, lantio silta, nordic curls, yhden jalan kyykky ja Copenhagen-lankku. Spesifisti polven ja keskivartalon liikehallintaharjoitteita ovat esimerkiksi yhden jalan linjauskyykky sekä boksilta alastulo (kuva 2). 

Lähteet 

Aalto, J. & Siekkinen, L. 2025. Balettitanssijoiden polvivammariskien vähentäminen. Opas balettitanssinopettajille. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/890097 

Biernacki, J. L., Stracciolini, A., Fraser, J., Micheli, L. J., & Sugimoto, D. 2018. Risk factors for lower-extremity injuries in female ballet dancers: a systematic review. Clinical journal of sport medicine. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa https://www.re-searchgate.net/profile/Dai-Sugimoto/publication/330624879_Risk_Factors_for_Lower-Ex-tremity_Injuries_in_Female_Ballet_Dancers_A_Systematic_Re-view/links/5cba31db299bf1209771af80/Risk-Factors-for-Lower-Extremity-Injuries-in-Fe-male-Ballet-Dancers-A-Systematic-Review.pdf 

Caine, D., Goodwin, B., Caine, C. & Bergeron, G. 2015. Epidemiological review of injury in pre-professional ballet dancers. Journal of Dance Medicine and Science 4, 140–146. 

Leppänen, M. & Pasanen, K. 2023. Polvi. Terveurheilija. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://terveurheilija.fi/urheiluvammojen-ennaltaehkaisy/polvi-polvivammat/ 

Nicolini A. P., Carvalho R. T., Matsuda M. M. , Sayum J. , Filho ja Cohen M. 2014. Common injuries in atheletes’ knee: experience of a specialized center. Viitattu 12.10.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4108693/#:~:text=The%20lo-wer%20limb%20is%20most,and%20physical%20contact%20between%20participants. 

Powers CM. 2003. The influence of altered lower-extremity kinematics on patellofemoral joint dysfunction: a theoretical perspective. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 33(11), 639–46. 

Reid, D.C. 2012. Prevention of Hip and Knee Injuries in Ballet Dancers, volume 6, pages 295-307. Injury Clinic. Viitattu 3.3.2025. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.2165/00007256-198806050-00005#citeas 

Rinne, M. 2012. Liikehallintakyky. Teoksessa Suni, J. & Taulaniemi, A, toim. Terveyskunnon testaus. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 99-127.