Varhaiskasvatus lapsen yhdenvertaisuuden puolustajana

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on turvata lapsen oikeus kasvaa ja kehittyä oppimista edistävässä ympäristössä ja huolehtia lapsen yhdenvertaisesta mahdollisuudesta osallistua toimintaan hänen ominaisuuksistaan ja puutteistaan huolimatta (Varhaiskasvatuslaki 2018/540). Laadukas pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöjen kehittäminen mahdollistavat lapsen osallisuuden hänen vammastaan, kehitysviivästymästään tai oppimisvaikeudestaan huolimatta. (Numminen & Sokka 2009, 58.)

Esteettömän ja vuorovaikutusta tukevan oppimisympäristön kehittäminen

Hyvinkään varhaiskasvatuksen Yhdessä esteetön -hankkeen (1.9.2018-30.6.2020) tavoitteena on kehittää kahden varhaiskasvatusyksikön oppimisympäristön esteetöntä vuorovaikutusta. Hankkeessa on tehty sosiaalialan koulutuksen YAMK-opinnäytetyö, jonka tavoitteena oli luoda toimintamalli varhaiskasvatuksen oppimisympäristön kehittämisestä esteettömäksi ja vuorovaikutusta tukevaksi. Tanja Heikkisen (2020) opinnäytetyö tehtiin kehittämishankkeena ja tietoa kerättiin toimintamallia varten haastattelemalla kymmenen varhaiskasvattajaa kahdessa ryhmähaastattelussa. Lisäksi tietoa kerättiin varhaiskasvatusyksiköiden johtajilta (13 osallistujaa) pienryhmäkeskusteluissa learning café -menetelmää hyödyntäen.

Kuva 1. Yhdessä esteetön -hanke tukee esteettömän vuorovaikutusympäristön kehittämistä (kuva: Taina Olkinuora).

Aivoliiton (2020) mukaan noin seitsemällä prosentilla suomalaisista lapsista on kehityksellinen kielihäiriö ja puheenkehitys viivästyy noin 19 prosentilla lapsista. Heikkisen (2020) tutkimusaineiston mukaan oppimisympäristön kehittäminen esteettömäksi ja vuorovaikutusta tukevaksi perustuu arjen ja lasten tuen tarpeisiin. Vuorovaikutuksen esteettömiä ratkaisuja ovat muun muassa kuvien ja viittomien käyttö, fyysisen ympäristön muokkaaminen ja eri tilojen hyödyntäminen, oppimisympäristön selkeys, turvallisuus ja ärsykkeiden minimoiminen. Lisäksi aineistossa korostuivat aikuisen läsnäolon ja monipuolisen vuorovaikutuksen tärkeys. (Heikkinen 2020, 35-38.)

Moniasiantuntijuuden hyödyntäminen varhaiskasvatusympäristön kehittämisessä

Heikkisen (2020) tutkimusaineiston mukaan varhaiskasvatusympäristön kehittämisessä on keskeistä sujuva yhteistyö ja vuorovaikutus työyhteisössä. Tutkimuksessa nousi esille moniammatillisen tuen ja asiantuntijuuden jakamisen tärkeys kehittämistyössä. (Heikkinen 2020, 35, 36.) Yhdessä esteetön -hankkeessa moniammatillisuus on näkynyt hanketyöntekijöiden osallistumisena hankepäiväkotien toimintaan havainnoimalla ja tukemalla ympäristöjen kehittämistä sekä varhaiskasvattajien kouluttaminen esimerkiksi leikki- ja tunnesäätelytaitojen havainnointiin. Hankkeen aikana on hankittu pihoille myös yhteistyössä Lappset Group Oy:n kanssa suunnitellut kuvakommunikointitaulut, joiden avulla voidaan lisätä ulkoilussa vuorovaikutteisuutta ja toiminnanohjausta lasten kanssa (Hyvinkään kaupunki tiedottaa 2020).

Kuva 2. Kuvakommunikointitaulu tukee lapsen vuorovaikutusta toisten kanssa (Kuva: Taina Olkinuora).

Heikkisen kehittämässä toimintamallissa korostuu myös työyhteisön ja eri asiantuntijoiden välinen yhteistyö oppimisympäristöjen kehittämisessä. Lisäksi myönteinen asenne ja sitoutuminen yhteistyöhön sekä toimivan kehittämiskulttuurin luominen tukevat esteettömän oppimisympäristön kehittämistä monin tavoin. Toimiva kehittämiskulttuuri vaatii rakenteita, jotka mahdollistavat säännöllisen arvioinnin, suunnittelun ja kehittämisen. Kehittämistoiminnan mahdollistajana varhaiskasvatusyksikön johtajalla on tärkeä rooli. Hän toimii työyhteisön pedagogisena johtajana, toiminnan mahdollistajana ja tukena kehittämistyössä.  

Kirjoittajat

Tanja Heikkinen valmistui huhtikuussa 2020 sosionomiksi (YAMK) lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutusohjelmasta. Opinnäytetyö käsittelee varhaiskasvatusympäristön kehittämistä esteettömäksi ja vuorovaikutusta tukevaksi. Heikkinen työskentelee lastentarhanopettajana Hyvinkään varhaiskasvatuksessa.

Tuula Hyppönen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla Lahden yksikössä. Hän on toiminut Tanja Heikkisen kehittämishankkeen ohjaajana.

Lähteet

Aivoliitto. 2020. Kehityksellinen kielihäiriö. [Viitattu 7.3.2020.] Saatavissa: https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/

Heikkinen, T. 2020. Varhaiskasvatusympäristön kehittäminen. Toimintamallin luominen Yhdessä esteetön -hankkeessa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu: 28.3.2020] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334088/Valmis%20opinn%c3%a4ytety%c3%b6%20%202020.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Hyvinkään kaupunki tiedottaa. 2020. Hyvinkäällä kehitetty kommunikointipiste esillä EDUCA-messuilla: kuvataulu auttaa päiväkotilasten esteetöntä vuorovaikutusta, leikkiä ja osallisuutta. 24.1.2020. [viitattu 7.3.2020] Saatavissa: https://www.hyvinkaa.fi/uutissivut/etusivun-uutisia/hyvinkaalla-kehitetty-kommunikointipiste-esilla-educa-messuilla-kuvataulu-auttaa-paivakotilasten-esteetonta-vuorovaikutusta-leikkia-ja-osallisuutta/

Numminen, H. & Sokka, L. 2009. Lapsellani on oppimisvaikeuksia. Edita Publishing Oy.

Varhaiskasvatuslaki 2018/540. Finlex. [Viitattu 7.3.2020] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180540

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.