Suuri osa suomalaisista työskentelee tällä hetkellä näytön edessä istuen. Istumatyö on lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana, ja koronapandemian takia kotikonttoreissa työskentely on yleistynyt selvästi. Liiallinen yhtäjaksoinen istuminen on kuitenkin selkeä terveyden riskitekijä (Työterveyslaitos 2021a).
Opinnäytetyössä tutkittiin työhyvinvoinnin ja liikunnan yhteyttä toisiinsa (Kudel & Ojala 2020).[
![[Alt-teksti: Ohjattua ryhmäliikuntaa ulkosalla, ihmiset nostelevat käsiä ja jalkoja, edessä on ohjaaja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/578_2021_Liikunta-osaksi-arkea_1-1024x681.jpg)
Liikunnan, fyysisen kunnon ja työhyvinvoinnin yhteydestä on vaikea löytää tietoa. Tämä johtuu todennäköisesti työhyvinvointikäsitteen laajuudesta. Työhyvinvointi sisältää paljon muutakin kuin fyysisen suorituskyvyn työssä. On esimerkiksi pohdittu fyysisen kunnon ja työn rasittavuuden yhteyttä; työntekijän fyysisen kunnon tulee olla riittävän hyvä, jotta hän voi tehdä työtään vuoden ympäri rasittumatta liikaa (Suni & Taulaniemi 2012, 26.) Hyvä peruskunto lisää vastustuskykyä ja vähentää sairastumisen riskiä. Liikunta ja hyvä peruskunto edistävät myös palautumista työpäivän jälkeen (Työterveyslaitos 2021b).
Koehenkilöiden elämänlaatu parani
Opinnäytetyössä oli mukana kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, jotka suorittivat liikunnallisen interventiojakson. Koronapandemian vuoksi harjoitukset suoritettiin pääasiassa itsenäisesti. Interventiojakso sisälsi omatoimista kestävyysharjoittelua kahdesta neljään kertaa viikossa sekä lihasvoimaharjoittelua kerran viikossa ohjatusti.
Koehenkilöille tehtiin alkumittaukset, jotka olivat kuuden minuutin kävely-, kyykistys-, yläraajojen dynaaminen toistonosto-, istumaannousu- sekä selän staattinen pitotesti. Alkumittauksissa mitattiin myös koehenkilöiden fyysistä työhyvinvointia lomakkeen avulla pisteytyksellä 1−5. Harjoittelujakson lopulla testit suoritettiin uudestaan samassa järjestyksessä. Vaikka mitatuissa muuttujissa ei tapahtunut erityisiä muutoksia harjoittelujakson aikana, muuttui osallistujien elämänlaatu parempaan suuntaan palautteen perusteella.
![[Alt-teksti: Kaavakuva, joka esittää aikajanalle asetettuja tapahtumia, kuten lihasvoimien alkutestaukset, kolmen kuukauden kestävyysjakso, loppumittaukset, harjoituspäiväkirjojen palautus, tulosten tulkinta ja raportin kirjoittaminen.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/578_2021_Liikunta-osaksi-arkea_2-1024x435.jpg)
Kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan työntekijät kokivat opinnäytetyön aikana yhteiset lihasvoimaharjoitukset positiivisiksi. Yhteisten harjoituskertojen aikana syntyi hyvä ryhmähenki. Kaikki kannustivat toisiaan, ja koehenkilöt saivat harjoituskerroista paljon hyötyä. Palautetta saatiin laajasti loppupalaverissa interventiojakson päätyttyä. Koehenkilöiden mukaan yhteiset harjoituskerrat loivat uusia kaverisuhteita kolmannen sektoreiden työtekijöiden välillä ja moni kertoi jatkavansa liikunnan harrastamista interventiojakson jälkeen. Eräs koehenkilö kertoi, että lenkkeily oli jäänyt pysyväksi osaksi arkea ja että hän oli taas muistanut, miten hauskaa lenkkeily on. Suurin osa koehenkilöistä piti yllä liikunnan harrastamista ja koki vuoden jälkeen opinnäytetyön interventiojaksosta olleen paljon hyötyä.
Neuvoja uudelle liikkujalle
Valitse liikuntamuoto, josta nautit. Liikunnan hauskuus motivoi raskaankin työpäivän jälkeen lähtemään liikkumaan, ja tämä voi pidemmän päälle lisätä voimavaroja kaikissa arjen osa-alueissa. Aseta realistiset liikunnalliset tavoitteet. Liikunta voi olla sekä hauskaa että tavoitteellista. Tavoitteiden saavuttaminen motivoi liikkumaan ja kasvattaa itseluottamusta.
Hakeudu samankaltaisten ihmisten joukkoon. Ryhmäliikunta tuo terveellistä velvollisuudentunnetta treenikavereita kohtaan, ja ylläpidät sosiaalisia suhteita. Pidä kirjaa harjoituskerroistasi. Tämä auttaa sinua pysymään suunnitellulla polulla, ja pystyt seuraamaan kehitystäsi.
Kirjoittajat
Ville Ojala ja Eetu Kudel ovat fysioterapiaopiskelijoita (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampukselta.
Kari Kauranen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapia-alan yliopettaja ja dosentti.
Lähteet
Kudel, E. & Ojala, V. 2020. Sote-yhdistysten työntekijöiden kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiala. Lappeenranta. [Viitattu 13.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521581
Suni, J. & Taulaniemi, A. 2012. Terveyskunnon testaus – menetelmä terveyskunnon edistämiseen. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Työterveyslaitos. 2021 a. Kroppa ja nuppi kuntoon – näin lisäät liikuntaa arkeesi. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/kroppa-ja-nuppi-kuntoon/nain-lisaat-liikuntaa-arkeesi/
Työterveyslaitos. 2021b. Elintavat ja työhyvinvointi. [Viitattu 15.11.2021]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/terveyden-edistaminen-tyopaikalla/elintavat-ja-tyohyvinvointi/
Kuvat
Kuva 1. AndrzejRembowski. 2021. Zumba-juhla-marathon-urheilu. Pixabay. [Viitattu 13.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/zumba-juhla-maraton-urheilu-4333580/
Kuva 2. Kudel, E. 2020.
