Lisää tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja

Yritysten tulisi investoida aikaa ja rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuntuu olevan niin, että kehittäminen on irrallista arjen pyörittämisestä, ja usein akuutimmat asiat menevät kehittämisen edelle.

Huomiota tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotoimintaan

Se, millaista liiketoimintaa tehdään, ja etenkin miksi ja miten, liittyy laajempaan keskusteluun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat tärkeä palanen tässä kokonaisuudessa.

On huolestuttavaa, miten rajallisia panostuksia yrityksissä on tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Tämä on myös kansantaloudellinen huolenaihe, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen raporteissa (Ali-Yrkkö, Kuusi & Maliranta 2017) sekä Kauppalehden (2017) ja Talouselämän (Sorjonen 2020) uutisoinneissa on kerrottu T&K-investointien laskeneen viime vuosina merkittävästi. Näyttää siltä, että Suomi ei tunnu hakevan pitkän aikavälin kilpailuetua innovaatioista (Ali-Yrkkö ym. 2017). Vastaavasti hallitusohjelmaan on piirretty suora yhteys T&K-investointien ja kilpailukyvyn välillä. Osallistavan ja osaavan Suomen hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto 2019) linjataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista neljään prosenttiin vuoteen 2030 tultaessa.

TKI-tiekartta julkaistu

On valitettavaa, että poikkeuksellisen kevään keskellä opetus- ja kulttuuriministeriön uutinen 23.4. julkaistusta TKI-tiekartasta (OKM 2020) on jäänyt koronauutisoinnin varjoon. Se tarjoaa monia kehittämissuuntia tämän haastavan yhteistavoitteen saavuttamiseen.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen (2020) odottaa nopeita, konkreettisia toimia. Kansallisesti tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat laahanneet bruttokansantuotteeseen nähden alle kolmen prosentin tuntumassa. Neljän prosentin BKT-osuus vuonna 2030 edellyttäisi käytännössä kaksinkertaisia investointeja tutkimukseen ja kehitykseen vuoden 2019 tasosta, joka oli 6,5 miljardia euroa. Se tarkoittaisi yli kuuden prosentin kasvua nykyiseen noin kymmenen vuoden ajan. Tarvitaan siis satojen miljoonien eurojen panostuksia! Viime vuosina luvut ovat olleet kaukana tästä.

Kuva 1. Kansallisesti tutkimus- ja kehittämisinvestointeihin tarvitaan satojen miljoonien eurojen panostuksia. (Kuva: Pexels.)

Kaupallista aineettoman lisäarvon innovaatioita

Työ- ja elinkeinoministeriössä vuonna 2014 tehdyssä aineettoman arvonluonnin periaatepäätöksessä (TEM 2014) korostetaan keinoja, joilla mahdollisimman suuri osa toiminnan lisäarvosta voitaisiin pitää Suomessa. Se olisi merkittävää, kun yritysten kilpailukyky nojaa yhä vahvemmin juuri aineettomiin tekijöihin, kuten markkinointiin, muotoiluun, brändin luomiseen ja muuhun asiakkaalle lisäarvoa, kuten tunnekokemuksia, tuottavaan osaamiseen. Tämä luo periaatepäätöksen mukaan kansantalouden kasvua ja parantaa kilpailukykyä.

LAB-ammattikorkeakoululle työelämän innovaatiokorkeakouluna edellä kuvatut haasteet ovat mahdollisuuksia. Investoimalla aineettoman lisäarvon luomiseen yritys panostaa luontevasti myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Digitaaliseen liiketoimintaan, tuottavuuteen, johtamiseen, palvelullistamiseen tai ennakoivaan palvelukehitykseen investoiminen vauhdittaa tuota yllä mainittua neljän prosentin haastetta. Kaikilla aloilla tulisi yhä määrätietoisemmin edetä arvoketjussa ja kasvattaa jalostusastetta raaka-aine- ja tavaratuotannosta palvelu-, kokemus- ja muutostalouteen, jossa kasvatetaan sekä asiakkaan kokemaa arvoa että liiketoiminnan kannattavuutta. LABin Innovaatioiden kaupallistamisen -vahvuusalueen tavoite auttaa yrityksiä viemään toimintaansa runsaan arvon suuntaan on viritetty oikeaan suuntaan. Yhdessä ponnistamalla voimme lisätä T&K-investointeja.

Kirjoittaja

Mika Kylänen työskentelee yliopettajana opetus-, ohjaus- ja asiantuntijatehtävissä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Kauppalehti 2017. Tuotekehitys on vaarassa rapautua – ”Mistähän Suomi ajattelee etsivänsä sitä kilpailukykyä?” [Viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuotekehitys-on-vaarassa-rapautua-mistahan-suomi-ajattelee-etsivansa-sita-kilpailukykya/ea232832-ff18-357e-9d5b-da265e190a84?_ga=2.218596185.1304309145.1591338470-494537264.1586260344

OKM 2020. Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta. Opetus- ja kulttuuriministeriö. [Viitattu: 5.6.2020]. Saatavissa: https://minedu.fi/tki-tiekartta

Sorjonen, P. 2020. Tebatti: ”Miten hallituksen asettama t&k-tavoite voi toteutua?” Talouselämä. Mielipidekirjoitus, 1.3.2020. [Viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/tebatti-miten-hallituksen-asettama-tk-tavoite-voi-toteutua/33c807f6-9236-4581-a6aa-93ef81ef62f5

TEM 2014. Valtioneuvoston periaatepäätös aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Työ- ja elinkeinoministeriö. Huhtikuu 2014. [Viitattu: 5.6.2020]. Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/3506436/P%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s%20aineettoman%20arvonluonnin%20kehitt%C3%A4misohjelmasta%202014.pdf/601314e7-72d4-4667-af27-29185ff5ce26

Valtioneuvosto 2019. Hallituksen toimintasuunnitelma: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. [Viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161823

Yli-Yrkkö, J., Kuusi, T. & Maliranta, M. 2017. Miksi yritysten investoinnit ovat vähentyneet? ETLA Raportit 70. [Viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://www.etla.fi/julkaisut/miksi-yritysten-investoinnit-ovat-vahentyneet/

Kuvat

Kuva 1. Lukas. 2017. Person Pointing Paper Line Graph. Pexels. [Viitattu 5.6.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/background-board-chart-data-590041/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.