Organisaatioiden työhyvinvointipäiviä vietetään luontoympäristössä, mutta harvinaisempaa on viedä itse työntekoa luontoon. Toistaiseksi ei ole täysin tunnistettu luonnon potentiaalia paitsi työhyvinvoinnin tukemisessa myös innovatiivisuuden ja yhteishengen vahvistamisessa.
Luontoympäristössä oleskelu ja liikkuminen vaikuttavat myönteisesti psyykkiseen, kognitiiviseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Tutkimusten perusteella mieliala paranee ja kielteiset tuntemukset vähenevät luonnossa (MacMahan & Estes 2015). Luontoympäristö auttaa rauhoittumaan ja rentoutumaan; esimerkiksi verenpaineen, sydämen sykkeen ja stressihormoni kortisolin pitoisuuden on havaittu laskevan luonnossa (Tyrväinen ym. 2014). Nämä tekijät luovat hyvät edellytykset onnistuneelle työpäivälle.
Luonnossa oleskelun on todettu parantavan tarkkaavaisuutta, vähentävän henkistä uupumista sekä lisäävän ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä (Bratman ym. 2015). Arjen huolet ja murheet unohtuvat helposti, kun huomio keskittyy suoriin aistihavaintoihin, kuten luonnon ääniin (Kaplan 1995). Samalla voi irtautua tavanomaisesta työympäristöstä, joka saattaa kapeuttaa ajattelua. Luonnon monipuoliset elementit antavat aivoille uudenlaisia virikkeitä ja tilaa luovuudelle. Mielen spontaani vaeltelu mahdollistaa uusien ajatusten ja ideoiden heräämisen (Plambech & Konijnendijk van den Bosch 2015).
![[Alt-teksti: järvenrantaa ja metsää, suuria kiviä, aallokkoa ja auringonpaistetta.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/10/843_2024_Luonnosta-hyvinvointia-ja-uusia-virikkeita-tyohon_1-1024x600.jpg)
Tutkimukset ovat myös osoittaneet yhteisten luontoaktiviteettien edistävän sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta (Arbuthnott 2023). Tavanomaisen työympäristön ulkopuolella voi olla helpompi tutustua ihmisiin, ja työyhteisön vakiintuneet roolit saattavat muuttua. Tämä luo edellytyksiä yhteishengen ja työyhteisöön sitoutumisen vahvistumiselle.
Luontotyöpäivän muodot
”Rinnakkain kulkiessa tulee konkreettinen olo yhdessä etenemisestä”, kuvaili professori Maijaliisa Erkkola (2024) kävelypalavereina käymiään kehityskeskusteluja. Kävelyt lähiluonnossa sopivat niin palautus- ja mentorointikeskusteluihin kuin ongelmanratkaisuun ja innovointiin. Kävelypalaverien toteutuksessa voidaan hyödyntää myös mobiiliteknologiaa (Ahtinen ym. 2016).
Vinkkejä luontotyöpäivien viettoon on laadittu Keski-Suomessa Meijän polku -liikkeessä (2024). Yksittäinen työntekijä voi vaikkapa pitää etäkokouksen kävellen tai siirtää työpisteen kotipihalle tai lähiluontoon. Esimerkiksi Lahdessa on sijoitettu metsätyöpisteitä eri puolille kaupunkia (Green Lahti 2024). Menetelmiä työyhteisöjen luontokokousten tai kehittämis- ja strategiapäivien viettämiseen on kehitetty osana luontolähtöisiä palveluja tarjoavien yritysten toimintaa.
Liikunta-, luonto- ja sportti -tiimin metsätyöpäivä
LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön Liikunta, luonto ja sportti -tiimi vietti metsätyöpäivän Kouvolan Heisanharjussa aurinkoisena syyspäivänä. Tiimin TKI-asiantuntijat kävivät läpi hankkeiden kuulumisia, auttoivat kollegoita pulmissa ja ideoivat tulevaa toimintaa. Erilaiset luontoalueet ovat keskeisesti mukana tiimin hankkeissa, joissa esimerkiksi kehitetään luontolähtöisiä palveluja (LAB 2024a) sekä edistetään pyörämatkailua (LAB 2024b) ja luontokohteiden kulttuuriperinnön hyödyntämistä (LAB 2024c). Päijät-Hämeessä käynnistynyt Liiketoimintaa lähiluonnosta -hanke tukee yrityksiä luontolähtöisten palvelujen kehittämisessä vaikkapa työyhteisöille (LAB 2024d).
Metsäpoluilla kävellessä käytiin läpi ajankohtaisia asioita joustavasti mutta samalla tehokkaasti. Kävellessä keskusteltiin kahden kesken tai pienryhmissä, ja hengähdystaukojen jälkeen oli luontevaa jatkaa juttelua toisen porukan kesken. Evästauolla saman pöydän ääressä keskusteltiin koko tiimiä koskevista aiheista. Hyvät kokemukset kannustavat viettämään jatkossakin tiimipäivät luonnossa!
Kirjoittaja
Riikka Puhakka (dosentti, FT) työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii projektipäällikkönä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa (LAB 2024d).
Lähteet
Ahtinen, A., Andrejess, E. & Väänänen, K. 2016. Brainwolk: A mobile technology mediated walking meeting concept for wellbeing and creativity at work. Teoksessa MUM ’16: Proceedings of the 15th International Conference on Mobile and Ubiquitous Multimedia. 307–309. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1145/3012709.3016062
Arbuthnott, K. D. 2023. Nature exposure and social health: Prosocial behavior, social cohesion, and effect pathways. Journal of Environmental Psychology. Vol. 90, Article 102109. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102109
Bratman, G. N., Daily, G. C., Levy, B. J. & Gross, J. J. 2015. The benefits of nature experience: Improved affect and cognition. Landscape and Urban Planning. Vol. 138, 41–50. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2015.02.005
Erkkola, M. 2024. Kävellessä kuultua. Acatiimi. Vol. 4/2024.
Green Lahti. 2024. Etätöissä metsässä. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://greenlahti.fi/tyopiste
Kaplan, S. 1995. The restorative benefits of nature: Toward an integrative framework. Journal of Environmental Psychology. Vol. 15 (3), 169–182.Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/0272-4944(95)90001-2
LAB. 2024a. Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luopake
LAB. 2024b. Häme by cycle – Kanta-Hämeen pyörämatkailun kehittäminen. Hanke. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/en/project/hame-cycle-kanta-hameen-pyoramatkailun-kehittaminen
LAB. 2024c. Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun. Hanke. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luontokohteiden-kulttuuriperinnosta-vetovoimaa-rajaseudun-matkailuun
LAB. 2024d. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Hanke. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta
McMahan, E. & Estes, D. 2015. The effect of contact with natural environments on positive and negative affect: A meta-analysis. The Journal of Positive Psychology. Vol. 10(6), 507–519. Viitattu 20.9.2024. Saatavissahttps://doi.org/10.1080/17439760.2014.994224
Meijän polku. 2024. Luontotyöpäivä. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://www.meijanpolku.fi/luontotyopaiva/
Plambech, T. & Konijnendijk van den Bosch, C. C. 2015. The impact of nature on creativity – A study among Danish creative professionals. Urban Forestry & Urban Greening. Vol 14 (2), 255–263. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ufug.2015.02.006
Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Lanki, T., Tsunetsugu, Y. Kagawa, T. 2014. The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology. Vol 38, 1–9. Viitattu 14.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005
