Luontoympäristöjä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän liikkumisen edistämisessä. Viime vuosikymmenten aikana vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta johtuvat terveysongelmat ovat lisääntyneet. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa vuosittain yli 3 miljardia euroa (Kolu ym. 2022).

Erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähentymiseen on kiinnitetty huomiota. Move!-mittausten mukaan lähes 40 prosentilla 5.- ja 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on huolestuttavalla tasolla (Valtioneuvosto 2024).

Luontoympäristöt motivoivat liikkumaan useammin ja pidempiä ajanjaksoja, millä on myönteisiä vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin ja fyysiseen kuntoon (Shanahan ym. 2016). Luonnossa liikkuminen tuntuu kevyemmältä kuin sisätiloissa tai rakennetussa ympäristössä ja on siten miellyttävämpää ja palkitsevampaa (Gladwell ym. 2013). Luontoympäristössä fyysinen aktiivisuus lisääntyy usein huomaamatta.

Monipuolisia liikkumismahdollisuuksia tarjoava luontoympäristö vaikuttaa myönteisesti motoriseen kehitykseen (Fjørtoft 2004). Epätasaisessa maastossa kulkiessa keho joutuu työskentelemään eri tavalla kuin tasaisella asfaltilla. Metsässä liikkuessa kehittyvät lasten karkea- ja hienomotoriset taidot, fyysinen kestävyys ja tasapaino (Dabaja 2022).  

Luonnon monipuoliset hyödyt niin fyysiseen terveyteen kuin henkiseen hyvinvointiin tunnistetaan yhä paremmin. Luontokontaktit parantavat mielialaa ja itsetuntoa, lievittävät stressiä sekä lisäävät ongelmanratkaisu- ja keskittymiskykyä (Bratman ym. 2015; MacMahan & Estes 2015). Altistus luonnon monimuotoiselle mikrobistolle auttaa ehkäisemään immuunijärjestelmän häiriöitä (Haahtela 2019). Suomessa voitaisiin saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuosittainen hyöty pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa (Tyrväinen ym. 2024).

Lasten ja nuorten luonnossa liikkuminen

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (Puhakka ym. 2023) mukaan 90 % suomalaisista 7–29-vuotiaista lapsista ja nuorista liikkuu luonnossa – tytöistä hieman useampi kuin pojista. Muun muassa lähimetsät ja vesiympäristöt ovat suosittuja ulkoiluympäristöjä. Teini-iässä erityisesti osalla pojista luonnossa liikkuminen vähenee mutta lisääntyy jälkeen aikuisiässä.

Vapaa-aikatutkimuksen perusteella yli 60 % lapsista ja nuorista liikkui aiempaa enemmän luonnossa koronapandemian aikana, mikä osoittaa potentiaalin luonnon virkistyskäytön lisäämiseen. Luontokiinnostusta voidaan herättää tekemällä lapsille ja nuorille tutuksi erilaisia luontoympäristöjä. Lahtelaistutkimusten perusteella luontoaktiviteetit kuten retkeily, geokätköily tai mobiilipelien pelaaminen ulkona voivat innostaa liikkumaan luonnossa (esim. Puhakka 2024).

Tukea luonnossa liikkumiseen

Kaupungit ja kunnat voivat tukea asukkaiden luonnossa liikkumista säilyttämällä lähiluontokohteita ja turvaamalla niiden saavutettavuuden. Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi voidaan hyödyntää luonnossa liikkumisen potentiaalia niin kasvatuksessa, koulutuksessa kuin vapaa-ajan toimintaa järjestettäessä. Myös päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten pihojen laatuun on tärkeää panostaa – vihreät pihaympäristöt houkuttelevat liikkumaan (Puhakka ym. 2019). 

Eri-ikäisten luonnossa liikkumista voidaan tukea myös edistämällä luontolähtöistä liiketoimintaa. Syksyllä 2024 käynnistyneessä Liiketoimintaa lähiluonnosta -hankkeessa kehitetään yritysten liiketoimintaa lähi- ja kaupunkiluontoympäristöissä Päijät-Hämeessä (LAB 2024). Hankkeessa on mukana parikymmentä yritystä, jotka järjestävät erilaisia luontoaktiviteetteja tai vuokraavat välineitä luonnossa liikkumiseen. Hankkeessa innovoidaan paikallisille asukkaille ja matkailijoille uusia luontolähtöisiä palveluja ja tuotteita, joiden perustana ovat asiakkaiden tarpeet sekä tutkimusnäyttö luonnon hyvinvointi- ja terveyshyödyistä.

Lähteet

Bratman, G. N., Daily, G. C., Levy, B. J. & Gross, J. J. 2015. The benefits of nature experience: Improved affect and cognition. Landscape and Urban Planning. Vol. 138, 41–50. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2015.02.005

Dabaja, Z. F. 2022. The Forest School impact on children: Reviewing two decades of research. Education 3–13. Vol. 50 (5), 640–653. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/03004279.2021.1889013

Fjørtoft, I. 2004. Landscape as playscape: The effects of natural environments on children’s play and motor development. Children, Youth and Environments. Vol. 14 (2), 23–44. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1353/cye.2004.0054

Gladwell, V. F., Brown, D. K., Wood, C., Sanderchock, G. R. & Barton, J. L. 2013. The great outdoors: How a green exercise environment can benefit all. Extreme Physiology & Medicine. Vol. 2 (3). Viitattu 3.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/2046-7648-2-3

Haahtela, T. 2019. A biodiversity hypothesis. Allergy. Vol 74 (8), 1445–1456. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/all.13763

Kolu, P., Kari, J. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T. H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. T. & Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology & Community Health. Vol. 76 (7), 677–684. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://jech.bmj.com/content/76/7/677

LAB. 2024. Liiketoimintaa lähiluonnosta. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/liiketoimintaa-lahiluonnosta

McMahan, E. & Estes, D. 2015. The effect of contact with natural environments on positive and negative affect: A meta-analysis. The Journal of Positive Psychology. Vol. 10(6), 507–519. Viitattu 30.12.2024. Saatavissahttps://doi.org/10.1080/17439760.2014.994224

Puhakka, R. 2024. Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and nature connection. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. Vol. 24 (4), 719–734. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14729679.2023.2220836

Puhakka, R., Rantala, O., Roslund, M. I., Rajaniemi, J., Laitinen, O. H., Sinkkonen, A. & the ADELE research group. 2019. Greening of daycare yards with biodiverse materials affords well-being, play and environmental relationships. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol 16 (16), 2948.  Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ijerph16162948

Puhakka, R., Ojala, A., Neuvonen, M. & Manner, J. 2023. Lasten ja nuorten luonnossa virkistäytyminen ja yhteys luontoon. Teoksessa Aapola-Kari, S. (toim.). Vaihteleva vapaa-aika. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto, Valtion liikuntaneuvosto & Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 244, verkkojulkaisuja 181. 141–159. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://tietoanuorista.fi/julkaisut/lasten-ja-nuorten-vapaa-aikatutkimus-2022/

Shanahan, D. F., Franco, L., Lin, B. B., Gaston, K. J. & Fuller, R. A. 2016. The benefits of natural environments for physical activity. Sports Medicine. Vol. 46(7), 989–995. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s40279-016-0502-4

Tyrväinen, L., Halonen, J. I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R-L., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristöjen terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5

Valtioneuvosto. 2024. Move! 2024: Lasten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys jatkunut. Viitattu 30.12.2024. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/move-2024-lasten-fyysisen-toimintakyvyn-myonteinen-kehitys-jatkunut