Tiedossa on lukuisten selvitysten pohjalta, että luonto lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Toisaalta tiedetään myös, että nyky-yhteiskunnan terveys- ja hyvinvointihaasteet ovat lisääntyneet. Terveysongelmat aiheuttavat Suomessa merkittäviä kustannuksia. (Metsähallitus 2024).
Luonto vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin tutkitusti ainakin kolmen ulottuvuuden kautta. Fyysinen aktiivisuus lisääntyy luonnossa, luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä ja luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. (Metsähallitus 2024) Osataanko luontoa kuitenkaan hyödyntää riittävästi eri sairauksien ennaltaehkäisyssä? Luonnonvarakeskus julkaisi syksyllä raportin luontoympäristön terveysvaikutuksista ja niiden taloudellisista hyödyistä. Raportin tavoitteena oli arvioida tutkimusnäyttöä luontoympäristön vaikutuksista mielenterveyteen, sydän- ja verisuoniterveyteen sekä hengityselinterveyteen ja allergioihin, jotka ovat merkittäviä kansanterveyden ja -talouden haasteita. (Tyrväinen ym. 2024)
Kaikki toimijat tarvitaan mukaan
Luonto on aina tuottanut ihmisille hyvinvointia. Aiemmin luonto ja luonnossa liikkuminen tarkoittivat toimeentuloa ja selviytymistä. Nykyisin luonto on osa vapaa-aikaa ja elämänlaatua. (Metsähallitus 2024). Joka tapauksessa terveys- ja hyvinvointihaasteet lisääntyvät yhteiskunnassamme. Vietämmekö riittävästi aikaa luonnossa? Miten saamme ihmiset vielä enemmän luontoon ja hyödyntämään maksimaalisesti sen hyvinvointivaikutukset?
Vertaan luontoyhteyttä liikkumattomuuteen, joka on myös nyky-yhteiskunnassamme noussut yhdeksi terveyshaasteeksi. Ongelmana on erityisesti liikkumattomat tai liian vähän terveytensä kannalta liikkuvat. Sama pätee luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisessä. On löydettävä oikea kohderyhmä. Ne ihmiset, jotka eivät hyödynnä luonnon tarjoamia hyvinvointimahdollisuuksia ollenkaan tai hyvinvointinsa kannalta riittävästi.
Oikean kohderyhmän löytämisen ohessa on hyvä pohtia, mitkä tahot pystyvät löytämään oikean kohderyhmän ja vaikuttamaan heidän käyttäytymiseensä. Tähän tarvitaan aitoa moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Esimerkiksi lapset ja nuoret viettävät ison osan hereilläolojastaan päiväkodissa tai koulussa. On erityisen tärkeää, että yhteiskunnalliset instituutiot ymmärtävät roolinsa ja pystyvät sisällyttämään arkeen mahdollisimman paljon luonnon hyödyntämistä. Toki tähän työhön tarvitaan myös esimerkiksi kaupunki-/ympäristösuunnittelu, jotta vaikkapa julkisten rakennusten pihat saadaan monimuotoisiksi ja luonto lähelle itse rakennusta.
Luonto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden liiketoiminnan monipuolistamiseen
Luontolähtöisten palveluiden kehittämishankkeessa, LuoPaKe, työskennellään yli 40 luontolähtöisiä palveluita tarjoavan yrittäjän kanssa (LAB 2024). Hanke pyrkii tukemaan yrityksiä verkostoitumisessa, liiketoiminnan monipuolistamisessa sekä ymmärtämään luonnon hyvinvointivaikutukset sekä monimuotoisuus yritystoiminnassa. Onko yrityksillä mahdollista osallistua luontoyhteyden edistämiseen? Oma mielipiteeni on, että todellakin!
LuoPaKe-hanke (LAB 2024) järjesti marraskuussa Luumäellä yrittäjien tapaamisen, jossa verkostoitumisen lisäksi toteutettiin SWOT-analyysi. SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on nelikenttämenetelmä, joka toimii työkaluna yrityksen toiminnan suunnittelussa. (Wikipedia 2024). Luontopalveluita tarjoavat yritykset näkivät vahvuuksikseen yrityksen sijainnin ja toiminnan luontoympäristössä tai maaseudulla, mikä mahdollistaa luontevasta luontoyhteyden edistämisen ja luonnosta saatavien hyvinvointivaikutusten yhdistämisen osana liiketoimintaa. Mahdollisuuksina nähtiin ympärivuotisen tarjonnan laajeneminen ja luonnon monipuolisempi hyödyntäminen.
LuoPaKe-hanke on jo tarjonnut tietoiskuja luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämisestä liiketoiminnassa sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Ensi vuoden työpajoissa päästään syvällisemmin pohtimaan esimerkiksi uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämistä, jolloin otetaan vielä vahvemmin huomioon luonnon hyvinvointivaikutukset ja luontoyhteyden syntyminen.
Kirjoittaja
Kirsi Kiiskinen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä ja toimii erityisesti luonnon hyvinvointivaikutusten asiantuntijana LuoPaKe-hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2024. Luontolähtöisten palvelujen kehittämishanke LuoPaKe. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luopake
Metsähallitus. 2024. Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta
Tyrväinen, L., Halonen, J., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus 2024. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5
Wikipedia. 2024. SWOT-analyysi. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://fi.wikipedia.org/wiki/SWOT-analyysi