Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä lisää sisältöä ja vetovoimaa matkailupalveluihin

Kulttuuriympäristö on yleinen etu, jonka säilymisen eteen kannattaa nähdä vaivaa. Museoviraston teettämän kulttuuriympäristöbarometrin (2017) mukaan 87 % suomalaista pitää oman kulttuuriympäristönsä säilyttämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Kulttuuriympäristö vaikuttaa hyvinvointiin ympäristön viihtyisyyden ja elinvoiman kautta. Hyvinvointivaikutusta lisää se, että ympäristö vahvistaa ihmisten välistä ymmärrystä. (Ympäristöministeriö 2021). Vaikka kulttuurimatkailu assosioituukin monen mielessä rakennettuun ympäristöön sijoittuvaan korkeakulttuuriin, on myös luontoympäristöön sijoittuvissa kulttuuriperintökohteissa paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia myös matkailun näkökulmasta.

[Alt-teksti: Ryhmä kesäisesti pukeutuneita matkailijoita tutkii metsän reunan niityllä suuria puisia perinteisiä työvälineitä.]
Kuva 1. Kulttuuriperintöä elävöittävät perinnetapahtumat ovat eräs hankkeessa suunnitelluista toimenpiteistä. Kuva Isojärven kansallispuistosta. (Kuva: Päivi Tommola)

Suomalaisella elämäntavalla on vahva yhteys luontoon. Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen maaseudulla on useita upeita luontomatkailukohteita, joissa arvokas kulttuuriperintö lisää kohteen vetovoimaa tai jopa toimii sen peruspilarina. Näiden kohteiden näkyvyyden lisääminen ja kestävä kehittäminen suojeluarvoja kunnioittaen on alueelle kiinnostava mahdollisuus, joka täydentää erinomaisesti myös Päijät-Hämeen alueella hyvässä vauhdissa olevaa Salpausselkä Geoparkin kehittämistyötä. Kiinnostavia ovat myös alueisiin liittyvät tarinat, joiden vetovoima on tunnistettu jo pitkään, mutta niiden esitysmuodot kaipaavat modernisointia. Nämä kohteet ovat sekä matkailijoille että paikalliselle arvokkaita, vahvistaahan kulttuuriperinnön kasvava arvostus luontokohteiden vetovoiman ohella myös osallisuuden kokemusta (Ympäristöministeriö 2021).

Keskeisiä luontokohteita ja teemoja

Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueella tunnetuimpia luonnon ja kulttuurin vetovoimaa yhdistäviä matkakohteita ovat Päijänteen, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot sekä Evon ja Taruksen retkeilyalueet. Näiden ohella alueella on useita pienimuotoisia retkeilykohteita ja reittejä sekä linnavuoria, kalliomaalauksia ja muita matkailun näkökulmasta vielä lähes täysin tuntemattomia kulttuuriympäristöjä. Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen keskeisille luontokohteille yhteisiä kulttuuriperintöön liittyviä teemoja ovat mm. kalastuksen ja metsästyksen historia, maa- ja metsätalouden perinteet, vesillä liikkuminen ja luonnossa selviytyminen, jotka kaikki kuvastavat omalla tavallaan myös ihmisen ja luonnon suhdetta.

Keinoja näkyvyyden lisäämiseen

Miten näitä perinteitä voisi ja kannattaisi tuoda esille alueen elinvoimaa lisäävällä tavalla, kestävän kehityksen perinteitä kunnioittaen? Eräs keino tähän on työnäytökset tms. kulttuuriperintöä elävöittävät perinnetapahtumat, jotka tuovat menneisyyden hetkeksi esille helposti saavutettavalla tavalla ja auttavat lisäämään alueen kulttuuriperinnön arvostusta. Kokonaan uusia ulottuvuuksia näkyvyydelle tuovat digitaaliset esittely-ympäristöt ja materiaalit, jotka parhaimmillaan voisivat esimerkiksi mahdollistaa suoraan kotisohvalta aikamatkan metsänkäytön historiaan 1800-luvun Evolla tai tarjota Taruksen metsiin sijoittuvan virtuaalisen selviytymiskamppailun ajanjaksolla, jolloin alue vielä käsitettiin erämaaksi.

[Alt-teksti: Korkeita vanhoja havupuita metsässä, jossa risteilee polkuja. Tuulipukuinen retkeilijä on pysähtynyt polun vierellä seisovan informaatiotaulun äärelle.]
Kuva 2. Taruksen retkeilyalue Padasjoella on eräs Päijät-Hämeen luontokohteista, joissa alueen luontoon ja kulttuuriperintöön liittyvät tarinat on tuotu osaksi alueen opastussisältöjä. (Kuva: Päivi Tommola)

Varsin pintapuolinenkin tarkastelu osoittaa, että luontokohteisiin liittyvän kulttuuriperinnön ja hyvinvointipalveluiden maailmaan liittyy paljon mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämiseksi tarvitaan kuitenkin täydennettyä ja kehittäjien näkökulmasta nykyistä helpommin saavutettavaa kulttuuriperintötietoa ja uusia, modernimpia materiaaleja.

Näitä ja monia muita teemoja nostetaan esille LAB-ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteisessä Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeessa, jonka on tarkoitus käynnistyä vuoden 2022 alussa. Tervetuloa silloin mukaan kehittämään alueemme vetovoimaa ja lisäämään sen viihtyisyyttä!  

Kirjoittaja

Päivi Tommola työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu Hyvinvointia liikkumisesta ja elinympäristöistä -teeman uusien hankkeiden valmistelu.

Lähteet

Museovirasto. 2017. Kulttuuriympäristöbarometri. [Viitattu 22.11.2021]. Saatavissa: https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/Kulttuuriperintobarometri2017.pdf

Ympäristöministeriö. 2021. Kulttuuriympäristö tuo hyvinvointia arkeen ja aihetta juhlaan. [Viitattu 22.11.2021]. Saatavissa: https://ym.fi/-/kulttuuriymparisto-tuo-hyvinvointia-arkeen-ja-aihetta-juhlaan