Kehittyneiden maiden väestöstä 85 %:n ennustetaan asuvan kaupungissa vuoteen 2040 mennessä. Kaupungistumisen myötä ihmisen vuorovaikutus luontoympäristön kanssa on vähentynyt. (Williams 2022, 1‒2.) Luonnossa liikkuminen laskee stressitasoa ja parantaa terveyttä. Lisäksi se kohentaa mielialaa ja itsetuntoa sekä auttaa irtautumaan arjesta. Metsissä on suuri mahdollisuus kansanterveyden parantamiseen. (Tyrväinen ym. 2018.)
Heinolan kaupungissa kehitettiin luontoliikuntastrategia, jonka tavoitteena on hyödyntää luontoa kuntalaisten hyvinvoinnin lisääjänä ja matkailun edistäjänä. Strategia sisältää mission, joka kertoo organisaation olemassaolon syyn ja mitä se haluaa muuttaa maailmassa. Visio ohjaa strategiaa ja kertoo, mitä kohden organisaatio on menossa. (Hämäläinen 2021, 64.) Strategia ei kerro vain päämäärää vaan se kertoo, miten se tavoitetaan. Strategiassa on tärkeää huomioida, miten se tukee yrityksen muutosta. (Clearfield 2021.)
Strateginen ajattelu on käsitteenä laajempi kokonaisuus, kun taas strategiaprosessin toteuttaminen on käytännön organisaation strategian laatimista. Kaikissa johtamisen tasoissa vaaditaan johtajilta strategisen johtamisen taitoa. Myös julkishallinnon johtamistyössä tulee hallita sekä strateginen ajattelu ja käytännön strategiaprosessin toteuttaminen. (Virtanen & Stenvall 2019, 103.)
Pyöräily, vesimatkailu ja rantapromenadi
Heinolan luontoliikuntastrategian (Kuva 1) missiona on hyvinvoinnin ja matkailun lisääminen sekä kestävä kehitys. Visiona on luoda Heinolasta Suomen luontoliikunnan keskus. Luontoliikuntastrategian kärkinä on pyöräilyn ja vesimatkailun edistäminen, Kippiksen ja urheilupuiston kehittäminen, rantapromenadin kehittäminen ja matkailupotentiaalin hyödyntäminen sekä Vierumäen alueen kehittäminen.
Luontoliikuntastrategian johtamisessa on tärkeää jatkaa yhteistyötä niin seurojen kuin yritysten kanssa, poikkihallinnollisesti organisaation sisällä sekä luottamushenkilöiden kanssa. Strategia antaa suunnan, mitä kohden luontoliikuntaa johdetaan.
![[Alt-teksti: Piirroskuva, jossa on joki siltoineen, maastoa ja ihmisiä kulkemassa, liikkumassa eri tavoin. Tekstinä on Heinolasta Suomen luontoliikuntakeskus.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/12/804_2022_Luontoliikuntastrategia-edistamaan-hyvinvointia-ja-matkailua-Heinolassa-1024x572.png)
Keskeiset keinot strategian vision saavuttamiselle ovat olosuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen laadukkaina, ekosysteemin rakentaminen sekä palvelujen tuotteistaminen. Olosuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen on pääsääntöisesti kaupungin tehtävä. Tämän tueksi luotiin viiden vuoden liikuntapaikkojen investointisuunnitelma. Ekosysteemin rakentaminen vaatii kaupungin panosta sekä yhteistä tahtotilaa eri toimijoiden välillä. Kehitystyön aikana ilmeni tahtotila yhteistyölle, joten toimintaympäristö on otollinen ekosysteemin luomiselle. Ekosysteemi mahdollistaa erilaisten palvelujen tuotteistamisen yhdessä sekä sopimisen, kuka toimija panostaa mihinkin ja täten täydentää toisten palveluja. Markkinointi ja viestintä on tärkeä osa toimivaa ekosysteemiä.
Kirjoittajat
Maria Kaikkonen on tradenomi YAMK -opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa ja liikuntapalvelujohtaja Heinolan kaupungissa. Taustalla kytee urheilun, liikunnan ja luonnon lisäksi into osallistavan johtamisen ja strategisen ajattelun kehittämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä.
Kristiina Brusila-Meltovaara toimii johtamisen yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Clearfield, C. 2021. Investing in strategic leadership. MIT Sloan management review. Viitattu 30.11.2021. Saatavissa https://www.proquest.com/docview/2587957253/fulltextPDF/82331F3890554CC6PQ/1?accountid=202350
Hämäläinen, J. & Sora, H. 2021. Strategia arkeen OKR-mallilla. Helsinki: Helsingin kamari oy ja tekijät.
Kaikkonen, M. 2022. Osallistavalla johtamisella luontoliikunta keskeiseksi kehittämiskohteeksi Heinolan kaupungilla. Luontoliikunnan strategia ja liikuntapaikkarakentamisen
investointisuunnitelma. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tradenomi. Lahti. Viitattu 1.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022113025135
Tyrväinen, L. Lanki, T. Sipilä, R & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Numero 13. Viitattu 9.1.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo14421
Virtanen, P & Stenvall, J. 2019. Julkinen johtaminen. Helsinki: Tietosanoma Oy.
Williams, C. Burnell, S. Rogers, M. Flies, E. @ Baldock, K. 2022. Nature-Based Citizen Science as a Mechanism to Improve Human Health in Urban Areas. International Journal of Environmental Research and Public Health. 19. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://mdpi-res.com/ijerph/ijerph-19-00068/article_deploy/ijerph-19-00068.pdf?version=1640176464
