Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta ja hyvinvointia

Osallisuuden vahvistuminen luovassa ryhmätoiminnassa liittyy kokemukseen voimavarojen tunnistamisesta ja tunteidensa hallitsemisesta. Osallisuus ilmenee kokemuksena oman elämän merkityksellisyydestä, kuulumisesta joukkoon ja kuulluksi tulemisen kokemuksesta. (Huhtinen-Hildén & Karjalainen 2019; Huhtinen-Hildén & Isola 2018.)

Luova toiminta ryhmässä voi antaa mahdollisuuksia etääntyä arjesta ja tarkastella kokemuksia eri näkökulmista. Eletyt kokemukset voivat saada uusia merkityksiä ja usko tulevaisuuteen lujittuu. Luovat menetelmät voivat antaa sysäyksen muutokseen ajattelussa ja muuttaa tulevaisuudenkäsityksiä. (Huhtinen-Hildén & Karjalainen 2019.)

Koronaepidemian vaikutukset ovat valtakunnallisesti lisänneet lasten ja nuorten psyykkistä oireilua. Varsinkin nyt on panostettava nuorten matalan kynnyksen palveluihin. (Lammi-Taskula ym. 2022, 154–167; Aalto-Setälä ym. 2021, 4–5.) Nuorten mielipiteiden näkyvyyttä tulevaisuuden keskustelussa tulisi lisätä. Osallisuuden vahvistamiseen tulee panostaa ja vahvistaa nuorten uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa. (Lähdemäki-Pekkinen ym. 2023, 29–31.) Taiteella ja kulttuurilla on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia yksilöiden hyvinvointiin, terveyden edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon (Fancourt & Finn 2019, 7–8).

”Nyt on sitten piirtämisestä tullu vähän semmonen henkireikä, et sitä on päästävä tekemään”

Ylläoleva on työpajatoimintaan osallistuneen nuoren kommentti Heponiemen (2023) kehittämistyöhön kerätystä aineistosta. Tutkimuksellinen kehittämistyö yhdisti kuvallista ilmaisua, ilmiölähtöisyyttä ja luovaa ryhmätoimintaa. Tarkoituksena oli tuottaa yhtenäinen toimintamalli kuvallista ilmaisua hyödyntävään ilmiölähtöiseen työskentelyyn. Tavoitteena oli toimintamallin avulla helpottaa ilmiöiden tunnistamista. Ilmiöt ovat monitahoisia, muuttuvia asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja vaativat usein kokonaisvaltaista lähestymistapaa (Lähteenmäki-Smith ym. 2018, 5).

Kehittämistyön toimeksiantajana oli PARASTA ITÄÄ! -hanke, jonka ytimessä olivat nuoret ja heidän elämäänsä liittyvät ilmiöt sekä luovat menetelmät (Purhonen 2022). Tutkimuksellisessa kehittämistyössä toteutettiin työpajoja lahtelaisille nuorille aikuisille. Työpajatoiminta järjestettiin yhteistyössä Lahden nuorisotoimen kanssa, ja kehittämistyöhön osallistettiin myös nuorten kanssa toimivia ammattilaisia.  

Tuloksena syntyi Ilmiöiden äärelle -toimintamalli. Toimintamallin avulla voidaan edistää hyvinvointia, aktivoida luovaa ajattelua ja helpottaa ilmiöiden tunnistamista (Heponiemi 2023). Kehittämisen pohjana toimi Elämäni sävelet -tutkimuksessa (Huhtinen-Hildén & Isola 2019) syntynyt luovan ryhmätoiminnan malli. Työpajatoimintaan osallistuneet nuoret kokivat toiminnan antaneen työvälineitä tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn. Toiminnan vaikuttavuus yllätti ja inspiroi osallistujia hyödyntämään kuvallisia menetelmiä jatkossa. (Heponiemi 2023.)

Ilmiöiden äärelle -toimintamalli antaa helpon työkalun ilmiöiden tunnistamiseen kuvallisesti. Toimintamallia voidaan hyödyntää ja soveltaa laajasti koulutusalla tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Joulukuussa 2023 myös valmistui LAB-julkaisuna opas, joka ohjaa toimintamallin hyödyntämiseen (Heponiemi & Kiiskinen 2023).

Lähteet  

Aalto-Setälä, T., Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Kiviruusu, O. 2021. Pandemia ja nuorten mielenterveys ‒ Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-738-8

Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Health Evidence Network synthesis report 67. WHO. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://www.who.int/europe/publications/i/item/9789289054553

Heponiemi, S. 2023. Ilmiöiden äärelle: ilmiölähtöinen kuvallinen ryhmätoimintamalli. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan koulutus. Lahti. Viitattu 1.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120333834

Heponiemi, S. & Kiiskinen, K. 2023. Ilmiöiden äärelle: Toimintamalli ilmiölähtöiseen kuvalliseen ryhmätoimintaan. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 70. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-466-0

Huhtinen-Hilden, L. & Isola, A-M. 2018. Luovuus osallisuuden tukena – luovan ryhmätoiminnan malli. Teoksessa Huhtinen-Hilden, L & Lamppu, M. 2018. (toim.) Odottamattomia aarteita: Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-097-7

Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A-M. 2019. Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia. Tutkimuksesta tiiviisti 13, Huhtikuu 2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 27.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-329-8  

Huhtinen-Hildén, L. & Karjalainen, A-L. 2019. Teoksessa Karjalainen, A-L. (toim.). Heimonen, K., Huhtinen-Hildén, L., Iivanainen, S. &. Karjalainen, A-L. Luovan toiminnan työtavat: käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 26.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524519182

Lammi-Taskula, J., Lindberg, P., Närvi, J., Kauppinen, T., Gissler, M., Hakulinen, T., Hauhio, N., Helenius, J., Hietanen-Peltola, M.,Jahnukainen, J., Eriksson, P., Utriainen, S., Weckroth, N., Saariluoma, L., Kiviruusu, O. & Aalto-Setälä, T. 2022. Lapset, nuoret ja perheet. Teoksessa Kestilä,  L., Kapiainen, S., Mesiäislehto, M., & Rissanen, P. (toim.) Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Asiantuntija-arvio, kevät 2022. Raportti 4/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 150–168. Viitattu 12.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-865-1

Lähdemäki-Pekkinen, J., Rekola, S., Solovjew-Wartiovaara, A. & Thompson Coon, R. 2023. Tulevaisuusbarometri 2023. Suomalaisten tulevaisuususko yllätysten ajassa. Sitran selvityksiä 231. Maaliskuu 2023. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/tulevaisuusbarometri-2023/

Lähteenmäki-Smith, K., Tattersall, P., Aranko, A., Kanerva, O. & Poukka, R. 2018. Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki. Sitra työpaperi. Julkaisua päivitetty saavutettavuuden osalta 2020. Sitra. Viitattu 6.12.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/12/ilmiolahtoisen-suunnittelun-tyokalupakki.pdf

Purhonen, K. 2022. Innostutaan hyvinvoivasta Suomesta! – OSA 1. PARASTA ITÄÄ! Video. YouTube. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=p1_UIDYyMf8