Ilmastonmuutos, vastuullisuus, kestävä kehitys ja ekologisuus ovat tämän hetken muotisanoja päättäjien ja erilaisten organisaatioiden, yritysten sekä yksittäisten henkilöiden puheissa. Näihin käsitteisiin liittyy lukuisia erilaisia viitekehyksiä, standardeja ja ohjeistuksia, joiden määrä tuottaa vaikeuksia ja usein hämmentää tavallista kansalaista. Maataloutta pidetään yleisesti yhtenä suurimpana ilmastoon vaikuttajana kasvihuonekaasupäästöjen takia ja kriittisimpänä tekijänä muutoksen torjunnassa. (Tilastokeskus 2021.)
Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka
Euroopalla on yhteinen maatalouspolitiikka, joka pyrkii kehittämään maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla huomioiden ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden edistämisen. Yhteisten sääntöjen lisäksi on kansallisia lakeja, säädöksiä ja asetuksia, jotka ohjaavat ja määrittävät vastuullisia ja kestäviä toimintatapoja. Suomen CAP 27 -tavoitteissa korostuvat ilmastonmuutoksen hillitseminen, eläinten hyvinvointi, uusien viljelijöiden saaminen alalle, maaseudun kehittäminen ja viljelijöiden tulotason ylläpitäminen. (YMP 2021).
Globaalit muutokset ja erilaiset kriisit ovat herättäneet huolen puhtaan ruoan ja maaseudun puolesta, joka puolestaan on nostanut maatalouden arvostusta. Maaseudun elinkelpoisuutta on pidettävä yllä, sillä omavaraisuus esimerkiksi kotimaisen ruoan osalta nähdään yhä tärkeämpänä. Maatiloilla panostetaan nyt erityisesti puhtaan ja ekologisesti kestävän ruoan tuottamiseen, sillä myös yhä suurempi osa kuluttajista on herännyt vastuullisuusajatteluun. Kotimaisuuden suosiminen varmistaa maatalouden kannattavuutta ja sitä kautta kehitystä ympäristöystävällisempään toimintaan. (Maa- ja metsätalousministeriö 2023).
Koulutuksen ja innovaatioiden mahdollisuudet
Opinnäytetyössä (Rautiainen 2023) perehdyttiin eteläsuomalaisen viljelytilan toimintaan vastuullisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että viljelyssä olemme menneet hyvään suuntaan ja että suomalaisen maanviljelytilan vastuullisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla. Viljelijän arvoissa korostuvat puhdas maa, vesi, ilma ja luonto sekä halu säilyttää nämä seuraaville sukupolville. Hyvin tuotettu sato sitoo hiiltä ja tähän vaikuttavat suuresti maan muokkaustapa, lannoitus, kasvinsuojelumyrkyt, kerääjäkasvit ja peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys sekä viljeltävä viljalajike. Maaperä, sää ja luonto ovat monimutkainen yhtälö, joten ratkaisevaa on myös viljelijän paikallinen tuntemus ja kokemus.
Suomessa maanviljely on haastavaa maantieteellisen sijainnin vuoksi, mutta maanviljelijällä on paljon erilaisia mahdollisuuksia vastuulliseen toimintaan. Korjattavaa silti vielä riittää, ja tähän voidaan vastata koulutuksella, uusilla innovaatioilla, digitalisaatiolla ja käytänteitä uudistamalla. Näin maataloudesta saada ala, joka innostaa tulevaisuudessa uusia yrittäjiä ja samalla vähentää sen negatiivista mielikuvaa haitallisena toimijana. Tutkimustyötä on jatkettava ja uusien käytänteiden jakamista sekä informaation saamista helpotettava niin, että ne olisivat kaikille maatalousaloilla toimiville yrittäjille helposti saatavissa ja sovellettavissa (Rautiainen 2023).
Kirjoittajat
Helena Rautiainen on restonomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänellä on perheyritys- ja yrittäjätausta sekä mittava, yli 30 vuoden työkokemus erilaisissa kaupan alan ja elintarviketeollisuuden tehtävissä.
Tarja Isola, KTM, AmO, toimii vastuullisen liiketoiminnan lehtorina Liiketalous-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on syventynyt yritysten vastuullisuushaasteisiin ja vastuullisuusviestintään.
Lähteet
fietzfotos. 2021. Fietz, A. Kenttä, ruoho, maaseudun, niitty. Pixabay. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kentt%C3%A4-ruoho-maaseudun-niitty-6289253/
Maa- ja metsätalousministeriö. 2023. Omavarainen alkutuotanto ja vihreä siirtymä rakentavat kokonaisturvallista yhteiskuntaa. Maa- ja metsätalousministeriön virkakunnan ehdotuksia tulevaan hallitusohjelmaan. Viitattu 2.6.2023 Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164820/MMM_2023_10.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rautiainen, H. 2023. Vastuullisuus maanviljelyssä, Case Kinnarin tila. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, matkailuliiketoiminnan ala. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051510903
Tilastokeskus. 2021. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020. Viitattu 2.6.2023 Saatavissa https://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-05-21_kat_001_fi.html
YMP. 2021. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Strategiasuunnitelmaraportti 2021. Suomen CAP-suunnitelma 2023–2027. Viitattu 2.6.2023 Saatavissa https://maaseutu.fi/wp-content/uploads/2023/01/Suomen-viimeistelty-CAP-suunnitelma-2023-2027-1.pdf
