Maisema hitaan matkailun vetovoimatekijänä

Pyörämatkailu on vahvassa kasvussa oleva matkailun muoto. Se on toisaalta perinteikäs, mutta toisaalta myös moderni tapa tutustua luonto- ja kulttuurikohteisiin hitaan matkailun periaatteiden mukaisesti; kestävästi ja elämykseen syventyen. Moni pyöräretkireitti on fyysisiltä ominaisuuksiltaan sellainen, että sen voisi aivan yhtä hyvin ajaa läpi autolla ‒ huomattavasti helpommin ja nopeammin. Samat kohteet tulisi nähtyä näinkin, mutta silti kokemuksesta jäisi puuttumaan jotain hyvin oleellista. Fyysisen aktiivisuuden herättämä hyvä olo vaihtuisi ehkä staattisen istumisen mukanaan tuomaan lihasjumiin ja raikkaan ilman hengittämisen rentouttava vaikutus liikennevaloissa stressaamiseen kuumassa autossa. On kiinnostavaa pohtia, olisiko myös maiseman kokemus erilainen? Jäisit ehkä miettimään, mitä kaikkea sinulta jäi huomaamatta?

[Alt-teksti: Metsäinen lammenranta, jonka uimalaiturilla on kaksi retkeilijää. Heidän paksupyöräiset polkupyöränsä nojaavat puunrunkoon kuvan etualalla.] — Kuva 1. Pyörämatkailu on hidasta matkailua, jossa kannattaa jättää itselleen aikaa fiilistellä maisemia retkireitin varrella. (Kuva: Päivi Tommola)

Valtakunnallisesti arvokkaaksi todettua vetovoimaa

Pyörämatkailijalle maisemien kokeminen on Ellaren (2020) mukaan eräs retkikokemuksen arvokkaimpia osia. Erityisesti runsaasti vesistöjä sisältävä ympäristö on pyörämatkailijoille mieluisa retkikohde. Myös LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n yhteisessä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeessa on havaittu maisemien merkitys Päijät-Hämeen pyörämatkailun vetovoimatekijänä. Maisemiemme arvolle on nyt saatu myös virallinen vahvistus, sillä Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus ovat julkaisseet uudistetun listauksen ns. valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, joita on maassamme yhteensä 186. Ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. (Ympäristöhallinto 2022.)

Harjumaisemista maalaiskyliin ja kalliorinteisiin

Päijät-Hämeestä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listalle on päässyt kahdeksan keskenään erilaista aluetta (Ympäristöhallinto 2022). Alueemme ytimessä ovat uuden vetovoimakohteemme Salpausselkä Geoparkinkin näkökulmasta keskeiset harju- ja järviluontoa esittelevät Tiirismaan ja Salpausselän alueet sekä Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat.

Erityisen arvokkaiksi on todettu myös kulttuuriperintöä ilmentävät Hollolan kirkonkylän sekä Auttoisten ja Vesijaon maisemat. Näiden lisäksi valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin on Päijät-Hämeestä listattu myös alueemme reunoille sijoittuvat Porvoonjokilaakson, Artjärven, Hiidenvuoren ja Kimolan maisemat.

[Alt-teksti: Vuorelle tehty näköalapaikka, tasanne, jossa voi istuen levähtää havupuiden vieressä. Tasanteella istuu kaksi henkilöä katsellen kauempana siintävää järveä.] — Kuva 2. Iitin Hiidenvuori on uutta Päijät-Hämettä ja nyt myös valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Vuoren valloitus kannattaa pyöräilijän kuitenkin tehdä kävellen. Fillarin voi jättää vuoren juurella sijaitsevalle P-alueelle, jolta kiipeät tälle näköalapaikalle muutamassa minuutissa. (Kuva: Päivi Tommola)

[Alt-teksti: Kesäisen vehreän peltoaukean toisella laidalla on metsää ja puiden keskellä kohoaa vanha puukirkko.] — Kuva 3. Hollolan kirkonkylä on nyt paitsi Salpausselkä Geopark -kohde myös olennainen osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Se on myös erinomainen pyöräretken kohde. (Kuva: Marinella Himari)

Kaikki mainitut maisemat lisäävät omalla tavallaan alueemme rikkautta ja vetovoimaa myös pyörämatkailussa, joka on kenties paras mahdollinen tapa tutustua maisemallisiin kohteisiin. Seuraavalla kerralla, kun lähdet fillariretkelle näihin maisemiin, kannattaa ehkä ottaa mukaan ympäristöhallinnon uusi listaus ja tutustua tarkemmin näiden alueiden tarinaan. Todennäköisesti maisema saa myös sinun silmissäsi uusia ulottuvuuksia, kun ymmärrät paremmin, mitä kaikkea se kätkee sisäänsä ja miten kokonaisuus on muovautunut nykyiseen muotoonsa.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Ellare Oy. 2020. Pyörämatkailututkimus. Viitattu 08.02.2022. Saatavissa
https://static1.squarespace.com/static/5fb228e22793831154c39587/t/603c9982a3f9d81e9741bc47/1614584197462/Ellare_Py%C3%B6r%C3%A4matkailututkimus+2020.pdf

Ympäristöhallinto. 2022. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Viitattu 08.02.2022. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/maisemat/arvokkaat_maisemaalueet

Linkit

Linkki 1. LAB. 2022. Pyörämatkailijan Päijät-Häme. Hanke. Viitattu 08.02.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame

Linkki 2. Visit Lahti. 2022. Salpausselkä Geopark. Viitattu 08.02.2022. Saatavissa https://visitlahti.fi/etusivu/salpausselkageopark/