Maksuttoman ehkäisyn hyödyt ovat merkittäviä – tarjonnan laajuudessa on vaihtelua

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille voi vähentää teiniraskauksia ja raskauden keskeytyksiä, edistää turvallista seksielämää sekä varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ehkäisyn käyttöön. Ehkäisyn maksuttomuuden puolesta on tehty ohjeistuksia ja suosituksia jo vuosikymmenten ajan, mutta siitä ei edelleenkään ole olemassa kansallista linjausta. (Gyllenberg & Heikinheimo 2019.)

Nuorten ehkäisyn käyttö on vaihtelevaa ja yllättävän moni nuori ei käytä ehkäisyä ollenkaan. Vuonna 2023 huolestuttavaa oli se, että viimeisimmässä yhdynnässä ehkäisyä ei käyttänyt 21,3 % 8.–9.-luokkalaisista, 14,3 % ammattikoulun 1.–2.-luokkalaisista ja 10,8 % lukion 1.–2.-luokkalaisista (Jussila & Lankinen 2025). Tällä hetkellä moni hyvinvointialue tarjoaa nuorille ehkäisyvälineitä maksuttomasti, mutta ehdot niiden saamiseksi vaihtelevat alueittain. Nuorten seksuaaliterveyden parantaminen, turvallisen ja luotettavan seksielämän mahdollistaminen sekä eriarvoisuuden poistaminen ovat tavoittelemisen arvoisia vaikutuksia, jotka maksuttoman ehkäisyn laajempi tarjonta voisi mahdollistaa. Pohdittavaksi jääkin, miksi maksutonta ehkäisyä ei haluttaisi tarjota mahdollisimman kattavasti.

Maksutonta ehkäisyä tarjotaan vaihtelevasti

Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisen kokeilu toteutettiin vuosina 2022–2023 osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Kokeilun aikana maksutonta ehkäisyä tarjottiin alle 25-vuotiaille nuorille Helsingissä sekä 16 hyvinvointialueella. Lisäksi useilla alueilla koulutettiin seksuaalineuvojia sekä tehostettiin seksitauteihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Maksutonta ehkäisyä ei ole aiemmin tarjottu Suomessa yhtä laajasti. Vantaa on kuitenkin tarjonnut vuodesta 2013 alkaen kunnallisissa ehkäisyneuvoloissa maksuttomasti ensimmäisen pitkävaikutteisen ehkäisymenetelmän kaikille Vantaalla asuville tai opiskeleville naisille. (Jussila & Lankinen 2025; Parviainen 2024.)

Kokeilun aikana yhtenäistettiin nuorten ehkäisypalveluita, palveluiden saatavuus parani, ja palvelujen ulkopuolelle aiemmin jääneitä nuoria tavoitettiin. Kokeilun päättyessä vuonna 2023 ei tehty yhtenäistä linjausta maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta, vaan jatko jäi jokaisen hyvinvointialueen oman harkinnan varaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.) Osa hyvinvointialueista jatkoi maksuttoman ehkäisyn tarjoamista samoilla ehdoin kuin kokeilun aikana, mutta osa hieman kiristi ehtoja, esimerkiksi laskemalla ikärajaa 21 vuoteen. Kokeilun päätyttyä Etelä-Karjalan hyvinvointialue jäi kustannussyihin vedoten ainoana hyvinvointialueena kokonaan pois maksuttoman ehkäisyn tarjoajien piiristä. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen aloitettiin kuitenkin uudelleen vuoden 2025 alusta myös Etelä-Karjalassa.

Miksi maksutonta ehkäisyä ei siis tarjottaisi kaikille samoilla ehdoilla?

Kokeilun yhtenä tavoitteena oli vähentää eriarvoisuutta maksuttoman ehkäisyn saamisessa ja nuorille tarjottiin tietyt ehkäisyvälineet maksutta samoilla ehdoilla. Kokeilun loputtua palattiin kuitenkin takaisin vanhaan malliin, jossa jokainen hyvinvointialue saa itse päättää maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta, eikä sitä enää tarjota kaikilla alueilla yhtä laajasti. Maksuttomalla ehkäisyllä ei ole haittavaikutuksia nuorten seksuaaliterveydelle ja se vaikuttaa vain positiivisesti nuorten seksuaalikäyttäytymiseen.

Kustannukset ovat suurin syy sille, miksi hyvinvointialueet eivät tarjoa maksutonta ehkäisyä tai sen tarjoamisen ehtoja kiristetään. Voidaanko nuorten seksuaaliterveydelle kuitenkaan asettaa hintaa? Maksuttoman ehkäisyn kustannukset koostuvat pääasiassa ehkäisyvalmisteista, niiden jakelusta ja henkilöstökuluista, ja ne ovat lähinnä lyhytaikaisia välittömiä kustannuksia. Ehkäisyn maksuttomuudella on puolestaan todettu olevan valtavasti positiivisia vaikutuksia niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla ja välittömien kustannusten on todettu olevan pienempiä kuin mitä harkitsemattoman seksuaalikäyttäytymisen aiheuttamien ongelmien hoitaminen pitkällä aikavälillä kustantaa. (Jussila & Lankinen 2025.)

Välittömien kustannusten tarkastelun sijaan voisikin olla syytä tarkastella maksuttoman ehkäisyn taloudellisia vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Olisiko kannattavaa panostaa tulevaisuuteen ja mahdollistaa nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan seksuaalikäyttäytymiseensä sekä turvalliseen ja luotettavaan seksielämään?

Lähteet

Gyllenberg, F. & Heikinheimo, O. 2019. Maksuton raskauden ehkäisy – kenelle tarjoamme? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 135(15), 1325–6. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15044

Jussila, E. & Lankinen, K. 2025. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille ja sen vaikutukset seksuaaliterveyteen: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.3.3025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504075865

Medicaldental. 2024. Nainen, Ehkäisy, Ehkäisyvälineet. Pixabay. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nainen-ehk%C3%A4isy-ehk%C3%A4isyv%C3%A4lineet-8867052/

Parviainen, L. 2024. Etelä-Karjala: tulevaisuuden sotekeskus. Innokylä. Viitattu 9.4.2025. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/etela-karjala-tulevaisuuden-sote-keskus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Nuorten maksuton ehkäisy jatkuu lähes koko Suomessa – kokeilu yhtenäisti ja monipuolisti hyvinvointialueiden ehkäisypalveluja. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://thl.fi/-/nuorten-maksuton-ehkaisy-jatkuu-lahes-koko-suomessa-kokeilu-yhtenaisti-ja-monipuolisti-hyvinvointialueiden-ehkaisypalveluja