Kirjoittajan tapa olla kiinnostunut tulevaisuuden mahdollisuuksista konkretisoituu usein erilaisten aineistojen lukemisen ja opitun hyödyntämisen muodossa. Hakiessa kiinnostaa luettavaa haaviin osui Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen valikoima opiskelijatöitä 2021–2022 (Aalto ym. 2022). Tähän tekstiin on nostettu tarkasteluun resilienssi ja lyhyesti pohdittu käsitettä ja yhteyksiä meneillään olevaan poikkeukselliseen ajankohtaan, ajallemme tunnusomaisiin kompleksisiin ongelmiin ja muutokseen yleensä.
Resilienssiä ovat määritelleet monet eri tieteenalan edustajat. Tulevaisuudentutkimuksen määritelmän mukaan resilienssi on systeemin sinnikkyyttä kestää häiriöitä ja muutosta ja samalla säilyttää kyky vuorovaikuttaa eri osien kesken (Holling 1973, kirjoittajan vapaa suomennos). Muiden alojen määritelmiin sisältyy muun muassa fyysistä, henkistä ja psykologista palautumiskykyä sekä kognitiivista ja emotionaalista joustavuutta.
Ratkaisut voivat tuoda uusia pulmia
Moni nykyinen maailmantilanteeseen liittyvä ongelma on tyypiltään kompleksinen tai pirullinen (wicked). Pirulliset ongelmat ovat usein alkuarvoherkkiä (Vartiainen & Raisio 2020), mikä tarkoittaa sitä, että lähtötilanne vaikuttaa huomattavan paljon lopputulokseen. Kompleksisille ongelmille on myös tyypillistä, että ratkaisu tai usein ratkaisuksi siinä hetkessä luultu voi tuoda mukanaan yhden tai useamman uuden ongelman. Ratkaisujen hakeminen pirullisiin ongelmiin yrityksen ja erehdyksen kautta vaatii resilienssiä.
Jim Collins (2006) esittelee kirjassaan Hyvästä paras Stockdalen paradoksin, joka on saanut nimensä amiraali Jim Stockdalen, Vietnamin sodan aikana korkea-arvoisimman yhdysvaltalaisen sotavangin mukaan. Stockdalen paradoksi tarkoittaa ajattelua, jossa vastoinkäymiset kohdataan niin kuin ne ovat – suoraan ja rehellisesti – ja samaan aikaan säilytetään ajatus, että ennen pitkään tilanne helpottaa.
Resilienssin lisäksi moni pirullinen ongelma ei kompleksisuusajattelun mukaan yleensä ratkea vallalla olevan johtamisen käytänteiden avulla. Selkeät prosessit ja kontrolli toimivat kesyjen, helposti ratkaistavissa olevien ongelmien osalta. Sen sijaan pirullisten ongelmien voittamiseen voidaan ainoastaan luoda olosuhteita, houkutella toimijoita hyväksi ajateltuun suuntaan.
Dialogisen organisaatiomuutoksen työkaluista kirjan toimittaneet Bushe ja Marshak (2015) ovat esittäneet, että transformaatiota ei juurikaan voi suunnitella, sen tapahtumiselle voi ainoastaan luoda olosuhteita. Kirjoittaja kokee, että samaan aikaan kun meillä on tiedollisella tasolla ymmärrystä muutosprosessin ja pirullisten ongelmien luonteesta, niin samaan aikaan maltti odottaa vaikutusten syntymistä kaipaa kehittämistä. Silloin kun ei silmin nähden tapahdu mitään, voi pinnan alla tapahtua paljon.
Lopuksi
Tätä kirjoitettaessa (4.4.2023) Suomi on juuri liittynyt puolustusliitto Natoon. Jälkikäteen tarkasteltuna liittymisprosessi vei alle vuoden, mitä voi pitää varsin lyhyenä aikana. Prosessin ollessa kesken asia tuntui kestävän varmaan suurelta osin siksi, että aihe oli jatkuvasti esillä ja median spekuloinnin kohteena. Moni muukin asia ratkeaa ajan mittaan. Voimme itse kukin kantaa kortemme kekoon luodaksemme itsemme ja oman yhteisömme kannalta olosuhteita positiivisiksi kokemillemme muutoksille.
Kirjoittaja
Pasi Juvonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-johtajana Innovaatioiden kaupallistaminen -vahvuusalueella.
Lähteet
Aalto, H-K., Ahlqvist, T., Ahvenharju, S., Raleigh, N.B., Jokinen, L., Lauttamäki, V., Marjamaa, M., Parkkinen, M., Puustinen, S., Siivonen, K., Tapio, P. Martinez, C. T., Villman, T. & Arvonen, A. (Eds). 2022. Coolest Student Papers at Finland Futures Research Center 2021–2022. FFRCeBooks 9/2022. University of Turku. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://www.utupub.fi/handle/10024/173072
Asuva. 2017. Suvanto, A. Järvi, syksy, Suomi, ruska, saaristo. Pixabay. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/j%c3%a4rvi-syksy-suomi-ruska-saaristo-2875798/
Bushe, G.R. & Marshak, R.J. (Eds.) 2015. Dialogic Organization Development. The Theory and Practice of Transformational Change. USA: Berrett-Koehler Publishers.
Collins, J. 2006. Hyvästä paras – Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Helsinki: Alma Talent.
Holling, C. S. 1973. Resilience and Stability of Ecological Systems, Annual Review of Ecology and Systematics, 1973, Vol. 4 (1973), 14, lähteessä Aalto ym. (eds.) 2022. Coolest Student Papers at Finland Futures Research Center 2021–2022. FFRCeBooks 9/2022. University of Turku. Viitattu 4.4.2023. Saatavissa https://www.utupub.fi/handle/10024/173072
Vartiainen, P. & Raisio, H. (toim.) 2020. Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen. Viljandi Print Best: Gaudeamus.
