Markkinointiviestinnällä ja brändäyksellä on tärkeä merkitys palveluiden kehittämisessä (ks. Stolz & Usunier 2018; Kokkonen 2019; Heikkinen & Lassning 2015; Gauthier ym. 2013). Brändiin liittyvällä luottamuksella ja mielikuvilla on todettu esimerkiksi olevan yhteys palveluiden laatuun ja potilaiden kokemaan tyytyväisyyteen saadusta terveydenhuollon palvelusta (mm. Lin & Yin 2022; Sayed Hamid & Behboudi 2017). Potilaalle brändistä voi muodostua positiivinen kuva palveluihin kohdistuvista odotuksista, joiden lunastaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta (ks. Saranto ym. 2018; Hytti ym. 2015). Markkinointiviestinnällä voidaan parantaa monikanavaisten, mukaan lukien sähköisten sote-palvelujen saavutettavuutta (ks. Impiö & Lahtoniemi 2024).
LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointialan palvelumuotoilun (ylempi AMK) tutkinnossa markkinointiviestinnän ja brändäyksen opintojakso sijoittuu opetussuunnitelmassa toiselle lukuvuodelle. Opintojakson oppimistehtävänä opiskelijoiden tuli kirjoittaa yksilötehtävänä esseemuotoinen, reflektoiva ja opintojakson tietoperustaa soveltava essee.
Oppimistehtävä, johon opiskelijan tuli yhdistää tietoperustaa, omaa pohdintaa ja tiedon soveltamista oli joidenkin opiskelijoiden mielestä haastava, jopa ”tuskainen tehtävä”. Tästä huolimatta määräaikaan mennessä palautettujen tehtävien arvosanat sijoittuivat asteikolle 3–5. Hyvinvointiala näyttäytyi tehtävissä laaja-alaisesti, jolloin oppimistehtävissä tarkasteltiin sote-alan työpaikkojen ja organisaatioiden lisäksi myös muun muassa varhaiskasvatuksen toimialan tehtäviä. Mukana tarkastelussa oli julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimintaa.
Strategia ja asiakasrajapinta kehittämisen kärkinä
Erityisen onnistuneita oppimistehtäviä yhdisti organisaatioiden strategian ja asiakastyön näkökulman tarkastelu markkinointiviestinnän ja brändäyksen tietoperustan soveltamisessa. Opiskelijat tunnistivat strategian olevan perusta organisaation toiminnalle, jota myös viestinnän ja brändäyksen tulee noudattaa organisaation perustehtävän ja vision mukaisesti (ks. Ginter ym. 2018). Asiakastyön näkökulmasta opiskelijat tunnistivat asiakkaiden saamaa hyötyä palveluiden markkinoinnista. Hyödyiksi tunnistettiin muun muassa ajantasaisen tiedon saaminen saatavilla olevista palveluista hyvinvoinnin tueksi mm. matalalla kynnyksellä, erilaisissa elämäntilanteissa ja monikanavaisesti (ks. THL 2024). Yksinkertaistettuna tästä voitaisiin tehdä johtopäätöksiä menestyksen reseptistä markkinointiviestinnälle ja brändäykselle. Strategia- ja asiakaslähtöiselle kehittämiselle perustuva markkinointiviestintä tunnistaa keskeiset onnistumisen lähtökohdat sekä syyn, miksi sitä tehdään.
Yhdellä opintojaksolla ei saavuteta markkinointiviestinnän ja brändäyksen syvällistä asiantuntemusta. Se tarjoaa kuitenkin tärkeän näkökulman asiakastyöhön sekä kehittämis- ja johtotehtäviin hyvinvointialalla.
Kirjoittaja
Arja-Tuulikki Malin on lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Gauthier, F., Woodhead, L. & Martikainen, T. 2013. Consumerism as the Ethos of Consumer Society. Teoksessa F. Gauthier & T. Martikainen (eds.). Religion in Consumer Society: Brands, Consumers and Markets. Farnham: Ashgate. 1–26.
geralt. 2016. Training Woman Girl. Pixabay. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/training-woman-girl-team-1651259/
Ginter, P. M., Duncan, W. J., & Swayne, L. E. 2018. The strategic management of health care organizations. John Wiley & sons.
Heikkinen, A., & Lassnigg, L. 2015. Myths and Brands in Vocational Education (1st ed.). Cambridge Scholars Publishing.
Hytti, U., Kuoppakangas, P., Suomi, K., Chapleo, C. & Giovanardi, M. 2015. Challenges in delivering brand promise – focusing on municipal healthcare organisations. International Journal of Public Sector Management, Vol. 28 No. 3, 254‒272. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/IJPSM-10-2014-0127
Impiö, J. & Lahtoniemi, S. 2024. Sähköinen perhekeskus: asiakkaiden kokemuksia Omaperhe-verkkopalvelun markkinointiviestinnästä Pohjois-Savossa. YAMK-opinnäytetyö. Savonia ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/865562
Kokkonen, L. 2019. Kirkko brändinä? Suomen evankelis-luterilaisen kirkon brändäys viestintästrategioissa vuosina 1992‒2020. Uskonnontutkija ‒ Religionsforskaren, 8(2). https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.v8i2.88535
Lin, W. & Yin W. 2022. Impacts of service quality, brand image, and perceived value on outpatient’s loyalty to China’s private dental clinics with service satisfaction as a mediator. PLoS ONE 17(6): e0269233. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1371/journal.pone.0269233
Saranto, K., Kivekäs, E., Palojoki, S., Kinnunen, U., Sjöblom, O. & Suomi, R. 2018. Tiedonkulun vaikutus SOTE-palvelujen maineeseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 16. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tiedonkulun-vaikutus-sote-palvelujen-maineeseen_julkaisu016.pdf
Sayed Hamid, K. H. & Behboudi, L. 2017. Brand trust and image: effects on customer satisfaction. International Journal of Health Care Quality Assurance, 30(7), 580‒590. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/IJHCQA-04-2016-0054
Stolz, J. & Usunier. J-C. 2018. Religions as brands? Religion and Spirituality in Consumer Society. Journal of Management, Spirituality & Religion,16 (1), 6‒31. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/14766086.2018.1445008
THL. 2024. Palvelujen saatavuus ja jatkuvuus. Kehittyvä palvelujärjestelmä. Sote-palvelujen johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.8.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/palvelujen-saatavuus-ja-jatkuvuus
