Matematiikka osana vieraskielistä korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta

LAB-ammattikorkeakoulu osallistuu vuonna 2022 alkaneeseen kahdeksan ammattikorkeakoulun yhteiseen PrepProg-hankkeeseen vieraskielisen valmentavan koulutuksen kehittämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on laatia yhteiset suositukset haku- ja valintamenettelystä sekä opetussuunnitelmista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on luoda korkeakouluihin osallistavaa toimintakulttuuria suomalaiseen yhteiskuntaan integroimiseksi. Pilottijakso on suunnattu ukrainalaisille pakolaisille, jotka ovat hakukelpoisia korkeakouluopintoihin.

Pilottivaihe on syksyllä 2023 edennyt matematiikan opintojen pariin.  Mukana olevat opiskelijat ovat kiinnostuneet kaikista hankkeessa tarjolla olevista ammattikorkeakoulujen linjoista, joten matematiikan opinnot on pitänyt suunnitella tätä vasten. Toisaalta opiskelijoiden matemaattinen osaaminen on vaihtelevaa, mikä on huomioitava opetuksen suunnittelussa. Työryhmän yhteisellä päätöksellä kaikille pakollinen matematiikan kurssi keskittyy päässä laskemisen kertaamiseen, taulukoiden ja kuvaajien tulkitsemiseen sekä loogiseen päättelyyn. Tämän lisäksi teknologiasta kiinnostuneille tarjotaan opetusta tai kertausta teknologiassa tarvittavasta osaamisesta, kuten toisen asteen yhtälöistä, yhtälöpareista ja trigonometriasta.

Ammattikorkeakoulujen hakuvaiheessa on kaikille suunnattu matemaattiset taidot -osio, jossa laskimen käyttö on kielletty. Vaikka tehtävät ovat monivalintatehtäviä (Ammattikorkeakouluun.fi 2024), kurssilla keskitytään varsinaiseen päässä laskemiseen. Osa tehtävistä on myös aikarajoitettuja, joten opiskelija saa harjoitusta myös paineen alla laskemisesta. Oikean suuruusluokan hahmottamisen ja päässä laskemisen taidot ovat selkeästi heikentyneet teknologian kehittymisen myötä. Hyvin moni turvautuu helposti laskimiin tai matemaattisiin ohjelmistoihin, jolloin oma   päättelytaito ei pääse kehittymään.

Valmentavan matematiikan toteutuksesta

Kurssin alussa pidettiin lähtötasotesti verkossa. Testi oli tarkoitus tehdä ilman laskinta, mutta tuloksista kävi selkeästi ilmi laskimen käyttö (esim. neljä desimaalia tarkasti annettuna). Koska opiskelijat teknologiasta kiinnostuneita lukuun ottamatta jaettiin tasoryhmiin lähtötasotestin perusteella, laskimia käyttäneet opiskelijat eivät välttämättä sijoittuneet itselleen sopivaan ryhmään. Mikäli he jatkavat laskimen käyttöä edelleen kurssin aikana, valintakoe voi olla heille hyvinkin haasteellinen.

Kurssilla hyödynnettiin sähköisiä matematiikan tehtäviä, jotka olivat uudentyyppisiä tehtäviä opiskelijoille ja aiheuttivat haasteita kurssin alussa. Vastausten syöttäminen tietokonejärjestelmään oli erityisen hankalaa. Esimerkiksi kerto- ja jakomerkin käyttäminen, välivaiheiden luetteleminen ja lausekkeiden syöttäminen tietokoneella oli monelle uutta. Ensimmäisten parin viikon aikana opiskelijat kuitenkin omaksuivat järjestelmän erityispiirteet, ja he ovat voineet edetä tehtävissä omaan tahtiin. Sanalliset tehtävät ovat tarjolla sekä englanniksi että suomeksi, joten ne ovat matematiikan taitojen lisäksi edistäneet opiskelijoiden kielitaitoa.

Matematiikan osuus suoritettiin laskemalla tehtäviä, joihin tarvittava teoreettinen osaaminen opetettiin etäluennoilla. Jokaisessa ryhmässä oli pari aktiivista opiskelijaa, joiden kysymykset auttoivat myös hiljaisempia opiskelijoita. Erityisesti kurssin alussa opiskelijat kyselivät jakamalla näyttöään, jolloin ongelmia pystyttiin ratkomaan yhdessä. Kaiken kaikkiaan kurssi on osoittautunut erityisen tärkeäksi osalle opiskelijoista ja muillekin hyödylliseksi kertaukseksi.

Lähteet

Ammattikorkeakouluun.fi. 2024. Mikä on amk-valintakoe? Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintakoe/#mikaonamkvalintakoe

PublicDomainPictures. 2014. Ihmiset, lapsi, koulu. Pixabay/CC0. Viitattu 11.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-lapsi-koulu-genius-316506