LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa vuosina 2019–2021 Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankeen (LAB 2020). Valtavirtaistamisen keinoja ja käytäntöjä selvitettiin marraskuussa 2019 benchmarkkaamalla Islannissa University of Akureyri School of Health Sciences -yliopistossa. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle hankkeeseen sovellettavia käytäntöjä tarkasteltiin Men in Nursing Education – hankkeessa (UNAK 2019).
Yhteiskunnalliset asenteet ja koulutusvalinnat
Suomalaiset opiskelijat eivät koe syksyllä 2019 toteutettujen työpajojen perusteella suomalaisessa yhteiskunnassa olevan sukupuolisidonnaisia asenteita, jotka vaikuttaisivat koulutus- tai ammatinvalintapäätöksiin. Opiskelijoiden mukaan sote-alan koulutusohjelmiin hakemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa armeijassa syntynyt kipinä hoitotyöhön tai jonkun läheisen kokemukset sote-alla työskentelystä. Opiskelijoiden mukaan sote-alan ammattien vetovoimaisuutta vähentää ammattiliittojen toteuttama negatiivinen markkinointi, mikä luo alasta kuvaa matalapalkkaisena ja huonoja työehtoja edustavana työnä.
Yhteiskunnallisen keskustelun perusteella Islannissa miehen hakeutuminen sote-alan koulutukseen nähdään urakehityksen loppuna. Hoitotyötä ei nähdä taloudellisesti kannattavana työllistymisvaihtoehtona, eikä alalla nähdä mahdollisuutta erilaisille urakehitysmalleille. Hankkeessa (Men in Nursing Education- 2019) on perusteltu kolmella argumentilla kysymystä, miksi miesten määrää sote-alan ammateissa tulisi lisätä. Naiset hakeutuvat yhä enemmän työhön miesvaltaisille aloille, jolloin perinteisille naisvaltaisille hoitoaloille muodostuu työvoimapula. Miesten tasavertainen mahdollisuus hakea hoitoalan koulutuksiin nähdään myös ihmisoikeuskysymyksenä. Tällä hetkellä asenteet eivät tue miesten hakeutumista sote-alalle. Kolmantena merkittävänä perusteena miesten määrän lisäämiselle hoitotyössä on palvelujen käyttäjien näkökulma. Hankkeen johtopäätösten perusteella miehillä tulisi olla mahdollisuus asioida hoitoon liittyvissä kysymyksissä samaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa, jos sillä on heille merkitystä.
Benchmarkkauksen keskeiset johtopäätökset
Men in Nursing Education -hankkeen (UNAK 2019) tulosten perusteella miesten määrä ei lisäänny sote-alalla, jos houkuttelevuutta vahvistetaan perinteisesti miehiä kiinnostavien hoitoalan ammattien vetovoimaisuudella. Akuutti-, mielenterveys- ja päihdehoitotyön vetovoimaisuuden vahvistaminen pitää päinvastoin yllä stereotypioita niiden purkamisen sijaan. Sote-alan ammatteja tulisikin markkinoida miehille urakehityksen tai työn mielekkäiden sisältöjen näkökulmista. Asenne- ja arvokeskustelua tulisi käydä syvemmällä tasolla tarkastelemalla, ovatko sukupuolisidonnaiset asenteet ja stereotypiat edelleen perusteltuja yhteiskunnan toimivuuden kannalta.Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen työpajojen perusteella Suomessa valtavirtaistamisen kysymyksiin liittyviä stereotypioita ei tunnisteta tai tuoda keskusteluissa esille samalla tavalla kuin Islannissa. Toisaalta voidaan miettiä, miten paljon stereotypiat ovat kuitenkin tiedostamatta vaikuttamassa asenteisiin ja koulutusvalintoihin.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa
Lähteet
LAB.2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. 2020. [Viitattu 29.4.2020] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa
UNAK. 2019. Men in nursing Education. Mapping Educational Practices and Student Experiences in Iceland, Denmark and Norway. [Viitattu 08.06.2020]. Saatavissa: https://www.unak.is/english/news/men-in-nursing-education.
