Viime vuosina esimiestyön trendit ovat kääntymässä valmentavaan ja mentoroivaan työotteeseen. Työelämämentorointi on oiva tapa harjoittaa sellaisia ominaisuuksia, joita kenttätyössä tarvitaan (Jabe 2017, 161–162.) Mentorointi perustuu vuorovaikutukseen, jossa kokenut mentori ja mentoroitava, eli aktori, tekevät yhteistyötä. Tätä prosessia voidaan ajatella kaksisuuntaisena oppimisprosessina: molemmat osapuolet oppivat toinen toisiltaan. Onnistuakseen se edellyttää molemminpuolista luottamusta, sitoutumista sekä avoimuutta ja tavoitteellisuutta. (Kanniainen ym. 2017, 5; 11.)
Sosionomiopiskelijoiden (AMK) verkkototeutuksen työelämämentorointi LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2021 etäyhteyksinä Teams-sovelluksen kautta. Opiskelijat jaettiin kolmen mentorin kesken niin, että jokaisella oli omassa mentorointitiimissään viisitoista opiskelijaa. Jokaiselle tapaamiselle mentorit suunnittelivat opiskelijoita kiinnostavista aiheista keskustelua johdattavaa materiaalia. Tapaamisten aiheiksi nousivat sosionomin rooli työelämässä, työhyvinvointi, harjoittelut ja oman sosionomi-identiteetin syntyminen.
Sosionomin erityisyys on laaja-alaisessa ja moniulotteisessa sosiaalialan tuntemuksessa. (Arene 2017, 4-8.) Sosionomi tekee työtä oman ammatillisen viitekehyksen sisällä, mutta asettaa myös oman persoonansa osaksi työidentiteettiään. Työelämän varhaisvuodet ovat kulta-aikaa oman ammatti-identiteetin luomiselle, jolloin myös opintojen aikaiset harjoittelut ovat tärkeä osa prosessia.
Mentoroinnin anti
Mentoroinnin tavoitteena oli tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja ohjata omalle, henkilökohtaisen sosionomin identiteetin polulle. Mentoroinnin suuntaa ja sisältöä ohjasivat mentoroitavien kiinnostus ja oppimisen tarpeet. Yhteisen suunnitelman lisäksi jokainen asetti itselleen omat henkilökohtaiset tavoitteet. Mentorit pyrkivät tapaamisilla vastaamaan omalla osaamisellaan ja kokemuksellaan mentoroitavien kysymyksiin ja herättämään yhteistä keskustelua valittujen aiheiden ympärillä. Tapaamisten aiheiksi nousivat sosionomin rooli työelämässä, työhyvinvointi, harjoittelut ja oman sosionomi-identiteetin syntyminen.Työelämään astuessa voi tulla yllätyksenä, mitä kaikkea kentällä joutuu ja pääsee kohtaamaan. Mentorointi on yksi keino lisätä valmiuksia työelämään ja kurkistaa rehellisesti työelämän koukeroihin ennen valmistumista.
Tarkoituksena ei ollut antaa suoria vastauksia, vaan tukea ryhmää löytämään itse uusia oivalluksia. Mentoreille yhteinen matka antoi keinon prosessoida oman identiteetin kehittymistä sellaiseksi kuin se tänä päivänä on. Lisäksi kiireisen työelämän ohella sai luvan kanssa pysähtyä pohtimaan omaa ammatillisuutta ja jokapäiväisiä valintoja oman työhyvinvoinnin eteen.
Asiantuntijuuden kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet
Tavoitteellinen työelämämentorointitoiminta tukee parhaimmillaan tulevaisuuteen suuntaavaa osaamista asiantuntijatehtäviin (Kangasniemi ym. 2018). Rohkeus ihmetellä yhdessä työelämän haasteita ja edetä dialogisessa vuorovaikutuksessa ratkaisukeskeisesti toteutuivat rinnalla kulkijan roolissa. Mentoreiden keskinäinen vertaistuki prosessin aikana oli merkittävää. Mentoroinnin ajankohta sekä opiskelijaryhmien heterogeenisuus sekä aikataulutus loivat omat haasteensa toteutukseen. Lukukauden mittaisena toimintana työelämämentorointi soveltuu hyvin YAMK täydentäviin opintoihin. Asiantuntijuuden kasvun prosessi työelämämentorina antaa valmiuksia kohdata tulevaisuudessa osaamisen johtamiseen liittyviä haasteita.
Kirjoittajat
Emma Ihaksi on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän työskentelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen opettajana ja varhaiskasvatusyksikön varajohtajana Kouvolassa.
Miia Kaskentaus on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija uudistavan johtamisen koulutuksesta. Työskentelee tällä hetkellä sosiaaliohjaajana Kymsoten Nuorten Matalan moniammatillisessa yksikössä Kouvolassa.
Heidi Pajunen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Työskentelee tällä hetkellä varhaiskasvatuksen resurssiopettajana tasa-arvo hankkeen kautta Heinolassa.
Anja Liimatainen on yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä ja toimii opetus- ja koordinointitehtävissä sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksissa.
Lähteet
Arene. 2017. Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren – Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. [Viitattu 15.05.2021]. Saatavissa http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428
Jabe, M. 2017. Erilaisten ihmisten johtaminen. Viro: Meedia Zone OÜ
Kangasniemi M, Hipp K, Häggman-Laitila A, Kallio H, Karki S, Kinnunen P, Pietilä A-M, Saarnio R, Viinamäki L, Voutilainen A & Waldé A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. [Viitattu 28.05.2021]. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kanniainen, M.-R., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto.
